Avainsana-arkisto: vanhuspalvelut

Helena, 78, käy laulamassa hoivakodissa asuvan miehensä kanssa: ”Mukavaa, että on yhteistä tekemistä”

Hämeenlinnalaisen hoivakodin yhteisötilassa on innostunut tunnelma. Hoivakodin asukkaat, heidän omaisensa ja henkilökunta ovat kerääntyneet odottamaan kuvapuheluna välitettävän laulukurssin alkamista. Tutun soittoäänen pirahtaessa soimaan alkaa tapahtua.

Television ruudulle ilmestyvät laulukurssin ohjaajan jo tutuksi tulleet kasvot ja hän tervehtii osallistujia iloisesti. Sitten ohjaaja napauttaa pianosta ensimmäiset sävelet ja ryhtyy laulamaan heleällä äänellä. Pian yhteisötilassa raikuvat vanhat tutut kappaleet ja iloinen laulu.

Laulukurssi kerää runsaan joukon osallistujia joka viikko. Osa heistä on ollut aikaisemmin kuorossa tai harrastanut laulamista muuten, osa taas ei koskaan. Silti kaikki osallistuvat innokkaasti yhteiseen lauluhetkeen.

”Aarno lähtee aina iloisin mielin laulamaan. Olemme osallistuneet lauluhetkiin joka kerta, kun niitä on järjestetty, kertoo hoivakotiin miehensä luokse vierailulle tullut Helena Heikurainen.

 

Hetken voi taas tuntea itsensä siksi parikymppiseksi tytöksi,
joka odotti tanssilavan laidalla kutsua valssiin.

 

Tutut kappaleet herättävät rakkaita muistoja

Helena toimi yli 20 vuotta Parkinsonin tautia sairastavan miehensä omaishoitajana. Viime heinäkuussa hänen puolisonsa muutti Mainiokoti Härkämäkeen. Vaikka muutos oli iso 55-vuotta naimisissa olleelle parille, löytyy arjesta yhä yhteisiä ilon hetkiä.

Laulukurssille osallistuminen on tuntunut hyvältä. On ollut oikein mukavaa, kun on tällaista yhteistä tekemistä”, Helena kertoo. Hän käy vierailulla miehensä luona useita kertoja viikossa.

Kurssilla lauletut ikivihreät kappaleet ovat tuttuja menneiltä vuosilta. Sanat muistuvat hyvin mieleen, eikä niitä tarvitsee lukea paperilta. Kappaleet tempaavat mukaansa herättäen nuoruusvuosien muistoja, ja hetken voi taas tuntea itsensä siksi parikymppiseksi tytöksi, joka odotti tanssilavan laidalla kutsua valssiin.

”On tuntunut ihanalta kuulla jälleen näitä vanhoja kappaleita. Ei tuo mieheni kovin kovalla äänellä laula, mutta mukana on kuitenkin”, Helena toteaa hymyillen.

Tasapainojumppa
Tuolijumppa

Läsnäolo ja ilo välittyvät kuvapuhelun kautta

Laulukurssille osallistuminen on monen hoivakodin asukkaan ja heidän läheisensä mieleen. Osallistujia ei häiritse, vaikka laulukurssin ohjaaja ei ole fyysisesti paikan päällä, sillä hän on aidosti läsnä kuvapuhelun avulla.

”Kaikki on sujunut oikein hyvin. Ei ole haitannut yhtään, ettei esilaulaja ole täällä hoivakodissa”, Helena summaa.

Ohjaajan seuraaminen isolta ruudulta onkin kätevää, kun laulajia on paljon, sillä kaikki saavat häneen helposti näköyhteyden. Reaaliaikaisesti tapahtuva kohtaaminen tuntuu yhtä lailla merkitykselliseltä, kuin jos ohjaaja olisi samassa tilassa. Hymyilevät kasvot saavat iloiselle mielelle huolimatta siitä, ovatko ne vieressä istuvan laulajan vai ruudulla näkyvän ohjaajan.

Tutustu palveluvalikoimaan verkkokaupassamme
Lue lisää kuvapuheluna välitettävistä reaaliaikaisista palveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Saat ajankohtaista tietoa uusista palveluistamme!

Laulellen suihkuun – uusi virikepalvelu tuo ilon ikäihmisille

Mainiokoti Härkämäki osallistuu viriketoimintana laulukurssiin, joka välitetään kuvapuheluna viikoittain televisioon. Hoivakodin johtaja Katriina Laaksonen on erittäin tyytyväinen palveluun, sillä se on lisännyt asukkaiden ja henkilökunnan yhteisöllisyyttä.

“Ei kultainen nuoruus jää unholaan,
vaan muistoissain jälleen sen luoksein saan.”

Musiikin voima on ihmeellinen. Osa Härkämäen asukkaista ei enää sairautensa vuoksi kykene puhumaan, mutta laulun alkaessa kaikki innostuvat ja sanat löytyvät jälleen. Tutut laulut tuovat muistisairaalle elämyksiä ja hyvän mielen. Viriketoiminta piristää monin eri tavoin. Matka yhteiseen tilaan lisää liikuntaa ja lauluista riittää uutta keskusteltavaa ennen ja jälkeen laulukurssin. Hyvä mieli säilyy pitkään ja asukkaat menevät jopa laulaen suihkuun.

“Parasta laulukurssissa ovat olleet tutut kappaleet, musiikki ja yhdessäolo”, sanoo Laaksonen.

Muistisairaatkin osaavat toimia teknologian kanssa

Katriina Laaksosen kokemuksen mukaan keski-ikäiset kuvittelevat usein, että teknologia on monimutkaista ja aiheuttaa vierauden tunnetta. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut toisin. Hoivakodin asukkaat eivät vierasta kuvapuheluna televisiosta tulevaa palvelua lainkaan. He kokevat, että musiikkiterapeutti on oikeasti läsnä.

“Muistisairaat toimivat teknologian kanssa kuin kalat vedessä. Esteenä teknologian hyödyntämiseen ovat meidän työssäkäyvien asenteet”, hän summaa.

Mehiläinen-konserni on tehnyt jo pitkään töitä laadun eteen. Henkilökunta ymmärtää, että teknologisen kehityksen kärjessä pysyminen on tärkeää. Tästä syystä he päättivät kokeilla Sanosten tarjoamia uusia virikepalveluita.

Palvelu välitetään kannettavaan tietokoneeseen, joka on liitetty televisioon. Sanosten tuotepäällikkö Linus Korhonen on etukäteen testannut palvelua hoivakodin henkilökunnan kanssa ja varmistanut, että tekniikka varmasti toimii.


Laulukurssin alkaessa asukkaat ja henkilökunta kerääntyvät yhteisötilassa olevan television ääreen.

Myönteistä palautetta tulee paljon

Yhteinen lauluhetki toteutuu kuvapuhelun avulla. Näkö- ja kuuloyhteys toimii molempiin suuntiin, joten musiikkiterapeutti Marjo Helene Haanpää on television ruudussa reaaliaikaisesti.

Yhdessä laulaminen lisää yhteisöllisyyttä asukkaiden ja hoitajien kesken. Asukkaiden läheisetkin ovat voineet osallistua lauluhetkeen.

“Ajattelimme ensin pitää pienen paussin laulukurssin kanssa ja tilata uuden vasta myöhemmin keväällä. Myönteistä palautetta tuli kuitenkin niin paljon, että tilasimme uuden kurssin heti edellisen loputtua!” Laaksonen kertoo.

Tutustu palveluvalikoimaan verkkokaupassamme
Lue lisää kuvapuheluna välitettävistä reaaliaikaisista palveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Saat ajankohtaista tietoa uusista palveluistamme!

Ikääntyneet, liikunta, kuntoutus, etäkuntoutus, sote, blogi

Eivätkö ikääntyneet jo saisi levätä rauhassa

Työteliään elämän ehtoopuolella ikääntyneiden ja usein myös heidän omaistensa mielestä ikääntyneellä pitäisi olla oikeus levätä ja olla hoivattavana. Tämä kuulostaa reilulta, mutta oikeasti asia ei näin ole.

Sängyn pohjalle passittaminen on ikääntyneelle nimittäin kaikista vaarallisin ratkaisu. Silloin jopa 5 prosenttia ikääntyneen lihasvoimasta katoaa yhden vuorokauden aikana ja jo kahden viikon makaamisen jälkeen peli on kokonaan pelattu. Kunnon ja toimintakyvyn menetys vuodelevossa onkin suurempi vaara kuin itse perustauti.

Tuoreesta Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito -raportista käy ilmi, että ikääntyneiden kuntouttamatta jättäminen aiheuttaa yhteiskunnallemme 500 miljoonan euron ylimääräisen kustannuksen. Tämä johtuu oikeanlaisen kuntoutuksen puutteesta, jonka vuoksi moni hauras vanhus jää toimintakyvyttömäksi mytyksi sängyn pohjalle.

Liike on lääke -sanonta toimii ratkaisuna tässäkin ongelmassa.

Kelan tutkimuksen mukaan jopa huonokuntoisten ikääntyneiden kuntouttaminen kannattaa. Asiakkaan tarpeista lähtevällä kuntoutuksella pystyttiin hidastamaan muistisairaiden toimintakyvyn heikkenemistä merkittävästi. Mielenkiintoisinta oli, että ikääntyneet käyttivät neljänneksen vähemmän muita sosiaali- ja terveyspalveluja kuin kuntouttamatta jätetty vertailuryhmä. Kuntoutuksella pystyttiin säästämään näin yhteiskunnan kuluja ja samalla lisäämään inhimillistä hyvinvointia.

Väestön ikääntyessä yhteiskunnan toimintarakenne heittää häränpyllyä ja palveluiden tarve muuttuu radikaalisti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan jo 8 vuoden kuluttua meillä on 50 prosenttia enemmän yli 75-vuotiaita kuin tänä päivänä.

Hoitohenkilöstön määrä, ajasta puhumattakaan, on kuitenkin rajallinen luonnonvara. Hoitajat ovat jo nyt ylityöllistettyjä ja stressaantuneita, eikä heidän aikansa riitä kuin välttämättömimpään perushoivaan. Kun kotona asuvien vanhusten määrä lisääntyy yhä, mistä saadaan tarpeeksi resursseja kuntoutusta varten?

Teknologian ansiosta pallo on heitetty uudenlaisia ratkaisumalleja kehittäville palveluntarjoajille ja esimerkiksi etäkuntoutusta on tarjottu vastaukseksi ongelmaan.

Toimintakyvyn ylläpitämiseksi olisi korkea aika saada ikääntyneet ylös ja liikkeelle, sillä liika lepo on heille myrkkyä. Tekeekö vielä mieli laittaa mummo lepäämään?

Marianne Dannbom, Sanoste, toimitusjohtaja

Tuoko henkilökohtainen budjetti tullessaan myös uusia palveluja?

Vuoden 2019 alussa Suomessa käynnistyy myllerrys. Myllerrys, joka vaatii meitä muuttamaan vanhat tottumuksemme ja sisäistämään uuden asenteen. Ja siitähän me suomalaiset pidämme.

Kyse on jokaisen sote-uudistuksen kanssa kamppailevan huulilla pyörineestä sanahirviöstä, valinnanvapaudesta. Tässä kokonaisuudessa henkilökohtainen budjetti on yksi keino mahdollistaa valintojen toteuttaminen.

Iso-Britannia on ottanut paikan henkilökohtaisen budjetin lippulaivana. Siellä tehtyjen useiden onnistuneiden kokeiluiden on tutkittu lisäävän mm. yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja itsenäisyyden tunnetta. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneet käyttivät budjettinsa enimmäkseen hoiva- ja tukipalveluihin. Tosin eräs mielenterveyspalvelujen asiakas käytti rahat liittymällä treffipalveluun saadakseen lisää itsevarmuutta.

Suomessakin henkilökohtaista budjettia on testattu. Sote-uudistuksen yhteydessä sitä kokeillaan entistä laajemmin. Keski-Uudenmaan sote aloitti toukokuun puolessa välissä valinnanvapauskokeilun, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa ja kokemuksia uusista toimintatavoista. Syksyllä kokeilussa käynnistyy kakkosvaihe, joka keskittyy henkilökohtaiseen budjettiin.

Myös monella muulla alueella tullaan aloittamaan pilotoinnit. Sosiaali- ja terveysministeriö avasi toukokuun lopulla valinnanvapauspilottien haun, joihin kunnat ja kuntayhtymät voivat tällä hetkellä hakea mukaan. Valituille myönnetään valtionavustusta.

Henkilökohtainen budjetti mahdollistaa roolipelin palveluiden tuottajien ja käyttäjien välillä. Kun päätösvalta omia tarpeita vastaavien palvelujen ostamisesta siirtyy asiakkaalle, tarve kiinnostavista palveluista kasvaa ja näitä palveluja tarjoavia tuottajia tarvitaan lisää.

Totta puhuen, alalla jo pitkään valloillaan ollut enemmän vähemmällä -ajattelu kaipaa kipeästi uusia ratkaisuja, jotka helpottaisivat niin tuottajien kuin asiakkaidenkin arkea. Mielekkäiden ja yksilöllisten ratkaisujen etsiminen mahdollistaa uusien palveluntarjoajien astumisen kehiin.

Tarjolla voisi olla esimerkiksi taidekursseja tavanomaisen kerhopäivän sijasta, tai digitaalisesti suoraan kotiin tarjottavaa jumppaa. Iso-Britanniassa miehensä omaishoitajana toimiva nainen hankki budjetin avulla dementoituneelle puolisolleen urheilukanavan, koska tämä oli aina ollut kova urheilufani. Sillä välin, kun mies katsoi urheilua, vaimo sai aikaa itselleen.

Saa nähdä, millaisia palveluja Suomessa sisällytetään henkilökohtaiseen budjettiin sopiviksi.

Tulee taatusti viemään aikaa, ennen kuin tulemme sinuiksi tämän nykyistä käytäntöämme uhkaavan mörön kanssa. Onneksi vuoteen 2019 on vielä hetki. Sillä välin voimme yhdessä muistella aikoja, jolloin vastustettiin internettiä.