Avainsana-arkisto: teknologia

Etäkuntoutus yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus, Kela-tutkimus,

Etäkuntoutukselle vihreää valoa

Hiljattain julkaistu Kelan rahoittama Elinvoimaa etäkuntoutuksella -tutkimus osoittaa, että etäkuntoutus on yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus. Tutkimuksessa selvitettiin etäkuntoutuksen vaikutuksia ikääntyneiden ja reumaa sairastavien henkilöiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Etäkuntoutusjakson aikana osallistujien fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen saatiin pysähtymään. Jälkeenpäin osallistujat tunsivat olonsa aktiivisemmiksi ja kokivat selviytyvänsä paremmin arjessaan.

Etäkuntoutus tarkoittaa sitä, että kuntoutus tuodaan osallistujalle kotiin sen sijaan, että fysioterapeutin tai asiakkaan täytyisi matkustaa samaan paikkaan. Etäkuntoutus tarjotaan yleensä hyödyntäen kuvapuhelu-teknologiaa. Kuvapuhelussa on kaksisuuntainen yhteys, joten asiakas ja fysioterapeutti näkevät ja kuulevat toisensa. Näin fysioterapeutti pystyy motivoimaan ja ohjaamaan osallistujaa. Kuvapuhelun avulla tapahtuvaa kohtaamista pidetään aitona ja intensiivisenä ja se tarjoaa todellista vuorovaikutusta.

Kodin ulkopuolelle lähteminen tai palveluiden luokse pääseminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Fysioterapeutit tietävät myös erittäin hyvin, että vaikka käynneillä osallistutaan aktiivisesti kuntoutukseen, niin jumppaohjeita ei noudateta käyntien välillä. Sohvan vetovoima ja laiskuus tuntuvat vaikuttavan meihin kaikkiin.

Myös käsitys kuntoutuksen tarpeesta ja muodosta on muuttunut Suomessa viime vuosien aikana. Aikaisemmin ikääntyneitä kuntoutettiin akuutin tilanteen jälkeen lyhytaikaisesti, mutta nyt ollaan sitä mieltä, että kuntoutuksen tulisi erityisesti ikääntyneillä olla pidempikestoista ja sen tavoitteena tulisi olla omatoimisuuden ylläpitäminen. Näin ikääntynyt selviää jokapäiväisistä arkiaskareistaan paremmin ja kykenee asumaan pidempään kotona.

Etäkuntoutus avaa uuden ulottuvuuden kuntoutukseen. Palveluiden saanti ei ole enää kytköksissä oman asuinpaikan tarjontaan, sillä teknologian avulla ne voidaan välittää mistä vain minne vain. Joustavuutensa ansiosta etäkuntoutus on helppo asettaa osaksi omia arkirutiineja, jolloin siihen sitoudutaan paremmin. Motivaatiokin pysyy yllä ja aikaa säästyy, kun kuntoutukseen ei tarvitse erikseen lähteä.

Uskommekin, että lähitulevaisuudessa ei enää puhuta etäkuntoutuksesta ja fyysisestä kuntoutuksesta, vaan nämä yhdistyvät toiminnaksi, jossa fysioterapiakäyntien välillä kuntoutusta hoidetaan kustannustehokkaasti kuvapuhelun avulla.

Joten ei muuta kuin hikinauha otsalle ja omaan olohuoneeseen jumppaamaan, ammattilaisen ohjaamana.

Teknologian avulla harrastukset palvelut kotiin senioreille

Jo riittää harrastusten perässä juokseminen – teknologian avulla palvelut saa kotisohvalle

Etäpalvelut, lähipalvelut, digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut. Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta mistä tässä on oikein kyse? Käsiteviidakkoon on helppo eksyä. Yhdistävänä tekijänä kuitenkin on, että palvelut tulevat asiakkaan luokse.

Parhaimmassa tapauksessa palvelut tuodaan suoraan asiakkaan kotiin, oli hän sitten korttelin päässä tai toisella puolella Suomea. Jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo, vai miten se oli?

Moni mieltää kotiin tuotaviksi palveluiksi siivouspalvelut, kauppapalvelut, ruokakuljetukset ja kotihoidon. Postinkantajankin saa leikkaamaan nurmikon tai tekemään lumityöt kotipihassa, jos haluaa. Teknologian kehittyessä ja uusien ratkaisujen syntyessä käsite kotiin tuotavista palveluista on kuitenkin muuttumassa.

Digitaaliset palvelut eivät enää ole vain suoratoistopalveluja, joiden kautta pystyy vetäisemään sarjamaratonin yhdessä illassa tai katsomaan uusimmat elokuvat kotisohvalta käsin. Tarjolla on myös muunlaisia palveluja, kuten hoivaa, kuntoutusta ja liikuntapalveluja. Nykyään jopa lääkärin vastaanoton voi saada omaan kotiin piuhoja pitkin. Aika kuningaskohtelua, eikö?

Kotiin tuotavien palveluiden määrä ja kirjo ovatkin lisääntymässä, mikä on asiakkaiden näkökulmasta hyvä asia. Kun palvelujen saaminen ei enää ole sidoksissa oman asuinpaikan tarjontaan, voi nauttia monipuolisesti itseään kiinnostavista ja omaa hyvinvointia edistävistä palveluista. Parasta tässä on, että kaikki saavat samanlaatuista palvelua.

Sote-uudistuksen vaaniessa kulman takana on moni huolissaan siitä, että lähipalvelut katoavat kunnista kokonaan. Teknologian avulla kotiin tuotavilla palveluilla voidaan kuitenkin täyttää tämä aukko ja tehdä palvelujen saamisesta vieläkin helpompaa asiakkaan kannalta. Eivätkö laadukkaat kotiin tuotavat palvelut ole juurikin lähipalvelua parhaimmillaan?

Kotiin tuotavat palvelut hyödyttävät erityisesti haja-asutusalueilla asuvia ja ikääntyneitä. Teknologian avulla heille voidaan tuoda kotiin esimerkiksi kuntoutusta ja liikuntapalveluja, joihin osallistumiseen ei pitkien välimatkojen tai kulkemisvaikeuksien takia muuten olisi mahdollisuutta (Lue Ailin tarina).

Eivätkä hyödyt lopu yksilön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tasolle, vaan kyseessä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus. Kun palvelut voidaan välittää teknologian avulla, vähenevät kustannukset. Kotiin tuotavat palvelut ovat tämän lisäksi ekologinen ratkaisu, sillä ympäristöpäästöt pienenevät, kun asiakkaan ja esimerkiksi fysioterapeutin ei tarvitse liikkua paikasta toiseen.

Moni ikääntynyt saattaa vielä vierastaa ajatusta teknologian avulla tapahtuvasta kohtaamisesta. Jotta teknologiaa ei koettaisi uhkana, vaan mahdollisuutena, on tärkeää luoda mahdollisimman matala kynnys uusien palvelujen kokeiluun. Tämä tapahtuu ottamalla ikääntyneet osaksi palvelujen kehittämistä ja tarjoamalla heitä kiinnostavia ja hyödyttäviä harrasteita.

Teknologia, palveluja kotiin, senioreille, harrastus

Teknologia tuo harrastukset kotiin myös maaseudulla

Pertunmaalla asuvalle pian 84-vuotiaalle Ailille palveluiden ja harrastusten luokse pääseminen on vaikeaa, vaikka niiden luokse haluaisi. Nyt hän osallistuu joka viikko ohjattuun jumppaan omassa kodissaan.

Reilu vuosi sitten Ailin elämä koki suuren muutoksen hänen jäädessä leskeksi. Hoidettavaksi jäi iso talo navettoineen ja puutarha. Mutta ei yksin asumisessa mitään vikaa ole, entisenä maatalon emäntänä Aili on tottunut puuhastelemaan kaikenlaista ja päivät kuluvatkin rattoisasti erilaisten askareitten parissa.

– Lapsenlapseni ehdotti, että hankkittaisiin minulle kissa tänne seuraa pitämään, mutta en minä sellaisia. Hyvin pärjään täällä itsekseni.

Yli kaksikymmentä vuotta eläkkeellä ollut Aili kokeekin elämänsä hyväksi. Hän on fyysisesti hyvässä kunnossa ja pystyy hoitamaan arjen askareet omatoimisesti. Yleensä Aili hoitaa kasvimaata, lukee päivän postit ja kirjoja, tekee ruokaa ja katsoo televisiosta uutisia ja lempisarjojaan. Välillä hän auttelee tytärtään, joka harjoittaa maatilamatkailua tilalla. Aili muun muassa silittää liinavaatteita ja on mukana mökkien pihatöissä haravoimalla tai hoitamalla istutuksia omien voimiensa mukaan.

Kuorolaulamista harrastaneella Aililla on myös laaja ystäväpiiri ja usein hänen luonaan käy ystäviä ja tuttuja kahvittelemassa. Keskiviikkoisin kunnan järjestämä taksikyyti käy hakemassa Ailin kauppa-asioille, kerralla ostetaan ruokaa koko viikoksi. Tarvittaessa käydään terveyskeskuksessa tai apteekissa.

Lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla, mutta käyvät parin viikon välein kylässä. Yhteyttä pidetään pitkän välimatkan takia myös puhelimitse ja välillä kuvapuheluiden avulla.

– Onhan se hieman hassua, että voin täältä käsin osallistua tyttären tyttäreni perheen ruokahetkeen, mutta ihan mukavaa se on, Aili toteaa.

Harvaan asutulla paikkakunnalla harrastusmahdollisuudet ovat rajalliset. Välimatkat ovat pitkiä ja ilman julkista liikennettä tai omaa kulkuneuvoa niiden luokse pääseminen on hankalaa. Yksin asuva, ajokortiton Aili ei pääse millään 10 kilometrin päässä keskustassa oleviin harrastuksiin, vaikka mieli tekisi. Tästä syystä kotiin tuotava harrastus on hänelle loistava ratkaisu.

Tiistai-iltapäivisin Aili osallistuu etäpalveluna kotiin välitettävään istumatanssiin. Jumpasta on jo tullut viikottainen rutiini, jonka alkamista hän odottaa innolla. Jumppa tuo mielenkiintoista sisältöä päivään ja rytmittää mukavasti viikkoa. Aili on huomannut säännöllisen jumppaamisen vaikuttavan positiivisesti myös pitkään vaivanneisiin selkäkipuihin.

– Jumpassa tehdään hyviä liikkeitä. Olo on sen jälkeen virkeä ja tuntuu paljon notkeammalta.

Kuvapuheluna tablettilaitteesen välitettävä istumatanssi saattaa kuulostaa joidenkin mielestä vieraalta, mutta 84-vuotias Aili kokee jumppaan osallistumisen helpoksi. Tiistaisin hän vastaa kuvapuheluun painamalla yhtä nappia ja harrastaa istumatanssia tutun ohjaajan opastuksella puoli tuntia.

– On niin helppoa, että jumppa tulee minulle suoraan kotiin. Ystävät aina ihastelevat, kun kerron heille millaiseen jumppaan osallistun, Aili naurahtaa.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan joka kolmannes yli 74-vuotiaista yksin asuvista asuu omakotitalossa. Liki 80% prosenttia näistä ikääntyneistä on naisia, mutta miesten yksinasuminen on yleistynyt viime vuosien aikana.

Mobiilisovellus, senioreille, Sanoste-sovellus, app

Sovellukset senioreille – Kysyikö kukaan heidän mielipidettään?

Uusia teknologisia laitteita ja sovelluksia suunniteltaessa ja kehittäessä kohderyhmänä on automaattisesti nuoret aikuiset. Ulkoasu ja kieli ovat suoraan heidän maailmastaan, ne ovat täynnä puhekielimäisiä huudahduksia ja räikeitä grafiikoita. Siinä missä nuorten kiinnostusta pyritään ylläpitämään jatkuvalla liikkeellä ja huomion siirtämisellä seuraavaan asiaan, kaipaa vanhempi sukupolvi selkeyttä ja itse määräämässään tahdissa etenemistä.

Seniorit pitäisikin ottaa paremmin huomioon teknologiaa kehittäessä. Sen sijaan, että mietittäisiin, miten ikääntyneet sopeutuvat teknologiaan, pitäisi keskittyä siihen, miten teknologia soveltuu ikääntyneille. Parhaiten senioreiden tarpeet ja toiveet tulevat esille, kun teknologisia ratkaisuja suunnitellaan ja kehitetään yhdessä heidän kanssaan.

Senioreille suunnatussa teknologiassa olisikin tärkeää ottaa huomioon niiden helppokäyttöisyys, käyttäjiä kuitenkaan aliarvioimatta. Selkeyttä tavoiteltaessa varsinkin laitteiden ulkonäkö jää usein taskulaskimen tasolle ja tunnutaan unohtavan, että esteettisyyden tärkeys ei muutu vanhemmalla iälläkään. Tekstin tai painikkeiden tihrustaminen liian pieneltä ruudulta taas aiheuttaa päänsärkyä kenelle tahansa, mutta ikääntyneille se on yksi tärkeimmistä kriteereistä, kun mietitään otetaanko jokin laite tai sovellus käyttöön.

Tablettien käyttö senioreiden keskuudessa on lisääntymässä, eikä nyt puhuta nieltävistä pillereistä, vaan tablettitietokoneista. Yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat pankkiasioiden hoitaminen, uutisten lukeminen ja pasianssin pelaaminen. Moderneimmat muorit ja vaarit ovat jopa sosiaalisessa mediassa. Suoraan senioreille suunniteltuja sovelluksia ei kuitenkaan tahdo löytyä. Helppokäyttöinenkin tabletti jää helposti kirjahyllyyn pölyttymään, jos siinä ei ole mielenkiintoista ja viihdyttävää sisältöä.

Moni tabletin omistaja suosii hyvinvointia tukevia sovelluksia. Apple ja Android kaupoista löytyykin lähemmäs 200 000 terveyteen ja sen ylläpitämiseen liittyvää sovellusta, kuten askelmittareita tai terveellistä ruokavaliota edistäviä reseptejä. Tällaiset sovellukset eivät kuitenkaan ole suunniteltu vastaamaan ikääntyneiden tarpeita ja saattavat olla lähtötasoltaan liian vaikeita tai monimutkaisia käyttää.

Lisäksi on olemassa sovelluksia, jotka on suunniteltu helpottamaan ikääntyneen arkea ja omaisten huolta. Tällaisia ovat muun muassa sovellukset, joilla kotihoito voi videoyhteyden kautta tarkkaillla, ottaako ikääntynyt lääkkeensä tai tarkistaa vanhuksen voinnin.

Ei siis mikään ihme, että ikääntyneet vierastavat tablettilaitteita, jos tarjolla oleva sisältö muistuttaa heitä vain siitä, etteivät he enää pärjää yksin kotonaan. Tarvitaan myös virikkeitä ja viihdykettä tarjoavia sovelluksia, joista seniorit saavat iloa ja tekemistä.

Loppupeleissä valta on ikääntyneillä, kun mietitään mitä laitteita tai sovelluksia otetaan käyttöön, vai otetaanko ollenkaan. Heidän mielipiteillään onkin valtavan suuri merkitys ja niiden huomioiminen avaa täysin uusia ulottuvuuksia teknologian kehittämiseen.

Pst, kannattaa pysytellä kuulolla, sillä lähiaikoina on luvassa jotakin aivan uutta ja mielenkiintoista!

Ikääntyneet, teknologia, tablettilaite, digiloikka

Kyllä ikääntyneistäkin löytyy puhtia digiloikkaan

Teknologia ja ikääntyneet nähdään usein mahdottomana yhtälönä. Ajatellaan, ettei ikääntyneillä ole tarvittavia taitoja sovellusten ja laitteiden käyttämiseen, saati sitten halua opetella näitä asioita. Vika ei kuitenkaan ole jukuripäisissä ikääntyneissä, vaan ennakkoluuloissa.

Kukaan ei ole someseppä syntyessään. Teknologian uusimpien käänteiden perässä pysyminen aiheuttaa harmaita hiuksia nuoremmillekin. Ikääntyneille teknologia on uusi haaste, mutta opastuksen ja kannustuksen avulla hekin voivat hallita sen salat.

DNA:n tuoreen Digitaaliset elämäntavat –tutkimuksen mukaan ikääntyneet suhtautuvatkin yhä myönteisemmin verkossa asiointiin. Jo kaksi kolmesta ikääntyneestä hoitaa pankkiasiat mieluummin netissä kuin pankissa. Myös muiden verkkopalveluiden ja sosiaalisen median käyttö on yleistynyt ikääntyneiden keskuudessa. 70 prosenttia 65-74 -vuotiaista kyselyyn vastanneista oli Facebookissa ja 3 prosenttia paljasti jopa käyttävänsä deittipalvelu Tinderiä.

Eivät kaikki kuitenkaan ole digimummoja ja -vaareja. Ikääntyneiden joukosta löytyy myös henkilöitä, joille teknologia on vastenmielinen riesa, eivätkä he halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Näitä ihmisiä löytyy kuitenkin muistakin ikäryhmistä, aina nuorista lähtien.

Kuilu sukupolvien välillä ei siis olekaan niin syvä, kuin luulisi. Ikääntyneet ja nuoret etsivät teknologisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät ja helpottavat heidän arkeaan tai elämäntilannettaan. Mikäli tuotteen tai palvelun ei koeta välittömästi tuovan lisähyötyä itselle, ei sitä myöskään oteta käyttöön.

Miten ikääntyneet sitten hyötyvät teknologian opettelusta? Ruoat on helppo tilata kotiovelle, ulkomaille muuttaneeseen tyttäreen saa kuvayhteyden ja lääkereseptien uusiminen onnistuu sujuvasti parilla klikkauksella. Teknologian käyttämisellä on kuitenkin ennen kaikkea myös terveydellisiä vaikutuksia. Sen käyttö nimittäin vahvistaa ikääntyneen toimintakykyä ja mahdollistaa näin itsenäisen elämisen pidempään, sekä luo tunteen kehityksen ja yhteiskunnan mukana pysymisestä.

Ikääntyneet ovat usein uteliaita ja kiinnostuneita uutta teknologiaa kohtaan. Palveluita ja tuotteita tulisikin kehittää kuuntelemalla ikääntyneiden mielipiteitä ja hyödyntämällä heidän kokemuksiaan, jotta heille suunnattujen ratkaisujen käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta.

Palveluiden muuttuessa digitaalisiksi on tärkeää tarjota ohjeistusta ja neuvoja ikääntyneille. Vanhakin oppii uusia temppuja ja kokee yhtä lailla onnistumisen iloa. Ennakkoluulojen lietsomisen sijasta tulisi antaa lisävauhtia ikääntyneille, jotta he suoriutuisivat digiloikasta kunnialla.

Siispä reippaasti kannustamaan ikääntyneitä teknologian ihmemaailmaan!