Avainsana-arkisto: seniorit

Näitä lahjoja mummosi ja vaarisi oikeasti toivovat – Nappaa vinkit joulun onnistuneimpiin lahjaostoksiin

Mietitkö, mitä ostaa joululahjaksi seniorille? Tuntuuko jokavuotinen yöpaita-villasukka-aamutakki lahjakierros monta kertaa koetulta? Unohda tarpeettomat tavaralahjat ja anna läheisellesi lahjaksi harrastus, josta riittää hauskoja hetkiä ja onnistumisen iloa pitkäksi aikaa.

Kotiin välitettävät harrastukset tarjoavat innostavaa tekemistä arkeen. Läheisesi voi jatkaa rakasta harrastustaan helposti omasta olohuoneestaan käsin tai kokeilla lajeja, joista on aina unelmoinut. Samalla kunto kohoaa ja kaikenlaiset pienet kolotukset katoavat.

Kotiin välitettävät harrastukset ovat samanlaisia kuin mitkä tahansa harrastustunnit, joissa liikutaan ohjaajan opastuksella. Sen sijaan, että ohjaaja ja osallistuja ovat fyysisesti samassa tilassa, tapahtuu kohtaaminen kuvapuhelun välityksellä. Molemmat näkevät ja kuulevat toisensa reaaliaikaisesti ja tunnin lopuksi he voivat keskustella siitä, miltä tehdyt liikkeet tuntuivat. Tästä lahjasta riittää kerrottavaa naapureille ja ystäville!

Harrastuksiin osallistutaan käyttämällä tablettilaitetta tai kannettavaa tietokonetta. Osallistujan tarvitsee vain vastata ohjaajan soittamaan kuvapuheluun helposti yhtä nappia painamalla. Eivätköhän sinunkin vanhempasi osaa suoriutua tästä tehtävästä!

Liikunnan iloa ja hyvinvointia pukinkonttiin – TOP 5 joululahjat senioreille  

Jumpat 49 euroa (4 kertaa 30 minuuttia), asahi health

1. Asahi
Eksoottiselta kuulostava Asahi on suomalaisten fysioterapeuttien kehittämä terveysliikuntamuoto. Rauhalliset liikkeet on suunniteltu parantamaan ja ennaltaehkäisemään juurikin meidän pohjoismaisten jässiköiden yleisimpiä terveysongelmia, kuten selän ja hartiaseudun kireitä lihaksia. Ohjaajana fysioterapeutti Arja Linkosalo.

Lahjaksi: Hänelle, joka haluaa harrastaa liikuntaa rauhallisessa tahdissa.

Tuolijumppa

2. Tuolijumppa
Tuolijumppa on klassikko, jonka suosio jatkuu vuodesta toiseen. Jumpassa tehdään yksinkertaisia, mutta tehokkaita liikkeitä, jotka vahvistavat lihaksia, lisäävät kehon liikkuvuutta ja parantavat tasapainoa. Jumpan kruunaa lopuksi rauhallinen venyttelyhetki. Ohjaajana fysioterapeutti Marjo Mansokoski.

Lahjaksi: Hänelle, joka tahtoo lisätä liikuntaa arkeensa.

Venyttely senioreille, harrastukset kotiin

3. Venyttely
Tuntuuko olo jäykältä, mutta venyttelystä ei tahdo tulla yksin mitään? Tällä kurssilla annetaan kyytiä kireille hartioille ja nivelille erilaisten venytysten avulla. Fysioterapeutti Eija Akiola pitää huolen siitä, että jokainen lihasryhmä tulee venytettyä oikeaoppisesti.

Lahjaksi: Hänelle, joka kaipaa hieman letkeyttä arkeensa.

Tuolijooga, harrastuksia senioreille kotiin

4. Tuolijooga
Tuolijooga on helppoa ja hauskaa liikuntaa, joka rentouttaa kehoa ja mieltä. Lempeät liikkeet tehdään hengityksen tahdissa tuolilla istuen. Ohjaajana fysioterapeutti Arja Linkosalo.

Lahjaksi: Hänelle, joka haluaa viikoittaisen rentoutushetken arkeensa.

5. Ikivihreät-laulukurssi
Tutut ikivihreät kappaleet vievät takaisin elämän tärkeisiin hetkiin. Laulaminen saa hyvälle mielelle ja rentouttaa samalla koko kehoa. Kurssille voi osallistua laulamalla mukana tai vain kuuntelemalla ja musiikista nauttien. Ohjaajana musiikkipedagogi ja musiikkiterapeutti Marjo Helene Haanpää.

Lahjaksi: Hänelle, joka lauleskelee huomaamattaan tehdessään kotiaskareita.

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme!
Lisätietoa kotiin välitettävistä harrastuksista: Innostu uudesta tavasta harrastaa

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Matti, 85, jumppaa suomalaisen fysioterapeutin ohjauksella ulkomailta käsin: ”Tämä on huippu juttu”

Uteliaisuus ja kokeilunhalu ovat siivittäneet 85-vuotiaan Matti Salon elämää nuoresta asti, jolloin hän liittyi ilmailualalle. Monen mutkan ja mantereen jälkeen hän löysi itsensä viimein viettämästä eläkepäiviä Espanjan Aurinkorannikolta.

Sama utelias asenne sai hänet kokeilemaan myös kuvapuheluna välitettävää tuolijumppaa.

”Tämä on ollut aivan mainio juttu! Pystyn osallistumaan omalla äidinkielelläni ohjattuun jumppaan Espanjassa. Itsekseen ei tulisi venyteltyä, joten ohjaajalta saatu motivointi ja opastus ovat olleet enemmän kuin paikallaan.”

Nyt tuolijumpasta on tullut viikoittainen harrastus. Matti on löytänyt olohuoneesta jakkarallekin vakiopaikan, jossa se odottaa valmiina seuraavaa jumppakertaa.

Kuvapuhelu tuo suomenkieliset harrastukset ulkomaille

Nykypäivänä harrastukset kulkeutuvat kuvapuhelun avulla sinne, missä osallistujat ovat. Suomalaisten fysioterapeuttien ohjaamille harrastustunneille riittääkin kysyntää myös Aurinkorannikolla.

”Varsin moni meistä on päivittäisessä arkielämässään eristäytynyt. On tavattoman piristävä temppu, että voi omasta kodistaan käsin osallistua helposti tällaiseen sosiaaliseen toimintaan”, Matti kuvailee.

”Ei tulisi mieleenkään lähteä minnekään paikalliseen liikuntaryhmään, kun ei tuo espanjan kieli meikäläiseltä tahdo taipua.”

Harrastuksiin osallistumiseen tarvitaan tablettilaite tai kannettava tietokone. Matille tietokoneen käyttö oli jo ennestään tuttua, joten palveluun kirjautuminen sujui näppärästi muutaman kerran jälkeen.

Tuolijumppa
Lihaskuntojumppa senioreille

Säännöllisen jumppaamisen vaikutuksetkin alkavat jo näkyä hyvinvoinnissa ja nälkä tuntuu vain kasvavan syödessä.

”Ensimmäisellä kerralla tuli ihan hiki otsaan, kun vanhat luut menivät oikeisiin asentoihin”, Matti virnistää, ”Seuraavaksi haluaisin kokeilla lihaskuntojumppaa ja katsoa, mitä lihakseni siitä tuumaisivat.”

Muuttolintu löysi paikkansa etelän lämmöstä

Matti kuului pitkään niihin suomalaisiin, jotka syksyn tullessa pakkasivat tavaransa ja muuttivat talveksi Espanjan lämpöön. Pikkuhiljaa elämän painopiste siirtyi kokonaan Aurinkorannikolle, samalla tavalla, kuin kymmenientuhansien muidenkin suomalaisten.

”Olen jo sen verran varttuneempi kaveri, että terveydentilani rajoittaa Pohjolan pimeydessä ja kylmyydessä olemista. Meillä ikäihmisillä on täällä leudossa ilmastossa merkittävästi helpompaa kaikin puolin, psyykkisesti ja fyysisesti.”

Rannikkoseudulle onkin syntynyt laaja suomalaisten yhdistys- ja kerhotoiminta, joka tarjoaa aktiviteetteja ja yhteistä tekemistä. Vakiintuneeksi tavaksi on muodostunut esimerkiksi viikoittainen hernekeittoateria, joka kokoaa Espanjan suomalaiset yhteen.

Välillä etelän lämpö vie kuitenkin mehut, eikä kaikkeen toimintaan jaksa lähteä mukaan.

”Me ikäihmiset pyrimme löytämään itsellemme mielekästä tekemistä, mutta joudumme usein kieltäytymään omien voimavarojemme puitteissa. Mieli tekisi olla paljon aktiivisempi, mutta resursseja täytyy käyttää säästeliäästi.”

”Olen ihmisenä aika muutosvalmis”

Työnsä ansiosta ympäri maailmaa matkustanut Matti kokee teknologian väylänä uusiin mahdollisuuksiin. Hänen ikävuosiinsa mahtuu laaja kokemus maailman muuttumisesta ja uusien ratkaisujen omaksumisesta. Kuvapuheluna välitettävä jumppa tuntuukin vain luonnolliselta jatkumolta digitaalisessa kehityksessä.

”Ilmailuala oli vielä aivan lapsen kengissä, kun lähdin siihen mukaan. Oli suunnattoman suuri juttu, jos joku lensi vaikkapa Suomesta Ruotsiin lentokoneella. Nykyäänhän se on aivan arkipäiväinen asia. Uskon, että digitaaliset ratkaisut tulevat lähivuosien aikana yleistymään aivan samalla tavalla”, Matti tiivistää.

Myös Matin lapset ovat löytäneet paikkansa kuka mistäkin maailmankolkasta, mutta kuvapuhelun ansiosta he ovat aina vain muutaman klikkauksen päässä.

”Välimatkat ovat todellakin kadonneet teknologian ansiosta. Sähköisessä mielessä olemme vierekkäin täällä maapallolla, kaikki me miljardit ihmiset.”

 

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Nappaa vinkit uusista harrastuksista, joihin voit osallistua omassa olohuoneessasi

Tänä syksynä voit helposti harrastaa kotoa käsin.

Kotiin välitettävät harrastukset ovat samanlaisia kuin muut harrastustunnit. Sen sijaan, että ohjaaja ja osallistuja ovat fyysisesti samassa tilassa, tapahtuu kohtaaminen kuvapuhelun välityksellä. Näette ja kuulette toisenne reaaliaikaisesti ja voitte tunnin lopuksi vaihtaa kokemuksia siitä, miltä harrastus tuntui.

Harrastuksiin osallistutaan käyttämällä tablettilaitetta tai kannettavaa tietokonetta, jossa on toimiva verkkoyhteys. Harrastukset ostetaan turvallisesti verkkokaupasta.

Asettele laite olohuoneen pöydälle ja vastaa ohjaajan soittamaan kuvapuheluun ja nauti harrastuksestasi!

Voisiko tässä olla uusi harrastuksesi? – Syksyn top 5 harrastusta senioreille:

Jumpat 49 euroa (4 kertaa 30 minuuttia), asahi health

1. Asahi Health
Liikkeet on suunniteltu parantamaan ja ennaltaehkäisemään suomalaisten suurimpia terveysongelmia, kuten selän ja hartiaseudun kireitä lihaksia. Perusliikesarja koostuu rentoutus-, niska-hartia-, selkä- ja tasapaino-osuudesta. Harjoitteet rentouttavat kireitä lihaksia, vahvistavat lihasvoimaa, sekä parantavat tasapainoa ja hengitystekniikkaa. Tunnin jälkeen olo on virkistynyt ja energinen. Ohjaajana fysioterapeutti Arja Linkosalo.

Kenelle? Asahi sopii kaikille kuntotasosta ja iästä riippumatta. Yksinkertaiset liikkeet on helppo oppia, mutta samalla laji tarjoaa kokeneemmallekin harrastajalle uusia oivalluksia liikkeiden ja hengityksen vaikutuksesta kehoon.

Kuntojumppa senioreille, aloita uusi harrastus

2. Kuntojumppa

Kuntojumpassa monipuoliset liikkeet kasvattavat voimaa ja parantavat kehon liikkuvuutta. Lihaskuntoharjoitteiden lisäksi jumpassa on oma osuutensa, jossa keskitytään tasapainon kehittämiseen. Jumppa vahvistaa lihaksia, kehittää tasapainoa ja virkistää mieltä. Ohjaajana fysioterapeutti Joonas Putti.

Kenelle? Kuntojumppa on tehokas perustreeni, joka parantaa lihasvoimaa ja yleiskuntoa. Liikkeitä tehdään tuolilla istuen ja välillä seisten, tuolista tukea pitäen.

Tutustu kotiin välitettäviin harrastuksiin

Naisille lantionpohjalihasjumppa

3. Lantionpohjalihasjumppa
Lantionpohjalihakset yhdistetään usein virtsankarkailuun, mutta tiesitkö, että ne vaikuttavat myös kehon muihin osiin? Lantionpohjalihakset ovat muun muassa yhteydessä syviin vatsa- ja selkälihaksiin. Hyvässä kunnossa ollessaan ne siis vaikuttavat koko kehon ryhtiin ja voivat ehkäistä selkäkipujen syntymistä. Ohjaajana fysioterapeutti Maija Kiljunen.

Kenelle? Lantionpohjalihasten harjoittaminen kannattaa aina – iästä ja sukupuolesta riippumatta. Jumppa sopii kaikille, jotka kaipaavat neuvoja lantionpohjalihasten harjoittamiseen ja säännöllistä ohjaajan opastuksella tehtävää treeniä.

Tiesitkö, että lantionpohjalihasten harjoittaminen on tärkeää myös miehille?

Osta harrastukset verkkokaupasta, fasciamethod senioreille

4. FasciaMethod

Faskia on lihasta ympäröivä verkkomainen kalvo, joka pitää meitä kasassa. Liikkuvuuden heikentyminen johtuu usein faskian kuivumisesta, mikä vaikuttaa koko kehoon lihasten ja lihaskalvon kireytenä. FasciaMethodissa tehtävät pumppaavat liikkeet helpottavat lihasjännitystä ja auttavat nesteen imeytymistä kudoksiin. Harjoitteet parantavat kehon liikkuvuutta, kehittävät tasapainoja ja vahvistavat syviä lihaksia. Ohjaajana fysioterapeutti Eija Akiola.

Kenelle? Laji sopii erinomaisesti senioreille, jotka haluavat ylläpitää yleiskuntoaan rauhallisella liikunnalla.

Uutuus harrastus, aivojumppa fysioterapeutin ohjauksella

5. Aivojumppa

Aivojumpassa yhdistetään helppoja käsien ja jalkojen liikkeitä erilaisiin sanaleikkeihin, riimittelyyn ja arvuutteluun. Harjoitteet kehittävät aivojen ja kehon eri osien yhteistoimintaa sekä virkistävät mieltä ja muistia. Aivojumppa parantaa keskittymiskykyä, rentouttaa kehoa ja tehostaa muistamista. Kaikki liikkeet tehdään rauhallisessa tahdissa tuolilla istuen. Ohjaajana fysioterapeutti Marjo Mansokoski.

Kenelle? Jumppa sopii kaikille, jotka haluavat pitää aivoistaan huolta hauskalla tavalla. Arvoituksista ja sanaleikeistä pitäville jumppa tarjoaa uudenlaista haastetta.

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme!
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

84-vuotias Aili jumppaa kuvapuhelun välityksellä

Aili, 84, jumppaa kuvapuhelun välityksellä: ”Riittää, että osaa painaa yhtä nappia”

Torstai iltapäivisin 84-vuotias Aili Wahlman on kiireinen viikoittaisen harrastuksensa parissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa jumppa, sillä ohjaaja on toisella puolella Suomea ja antaa ohjeita kuvapuhelun välityksellä.

”En olisi ikinä arvannut, että vielä joku päivä osallistun jumppaan tällä tavalla. Mutta täällä sitä vaan voimistellaan! On niin helppoa, kun jumppa tulee minulle kotiin.”

Kerran viikossa Aili nappaa kainaloonsa tablettilaitteen ja asettelee sen olohuoneen pöydälle. Laitteen pirahtaessa hän vastaa ohjaajan soittoon konkarin elkein.

”Ei tässä paljoa taitoa vaadita, riittää että osaa painaa yhtä nappia. Voisiko tämän helpompaa ollakaan? Ystäväni aina ihastelevat, kun kerron heille millaiseen jumppaan osallistun”, Aili naurahtaa.

Ohjaaja motivoi jumppaamaan

Ratkaisu on Pertunmaalla asuvan Ailin kannalta kätevä, sillä harvaan asutulla paikkakunnalla kaikki harrastusmahdollisuudet ovat kirkonkylässä, eikä niiden luokse pääse ilman omaa kulkuneuvoa.

Yksinään jumppaaminen tahtoo jäädä tekemättä, mutta ohjaajan ollessa läsnä neuvomassa ja kannustamassa, tulee jumppaliikkeisiinkin uutta puhtia.

”Välillä on hiukan laiska olo, eikä huvittaisi jumpata. Mutta sitten ohjaaja sanoo, että nostapa vielä pari kertaa niitä jalkoja, niin tulee sitten tehtyä. Hyvä vaan, että katsoo perään, niin ei tule laiskoteltua.”

Tuolijumppa
Lihaskuntojumppa senioreille

Harrastus tuo vaihtelua arkeen

Yli kaksikymmentä vuotta eläkkeellä ollut Aili on tyytyväinen elämäänsä. Entisenä maatalon emäntänä hän on hyvässä kunnossa ja pystyy hoitamaan arjen askareet itsenäisesti. Päivisin hän hoitaa kasvimaata, lukee kirjoja ja katsoo televisiosta lempisarjojaan ja uutisia. Kerran viikossa kunnan järjestämä taksikyyti vie Ailin kirkonkylälle kauppaan.

Kuorolaulamista harrastaneella Aililla on laaja ystäväpiiri ja usein hänen luonaan käy ystäviä ja tuttuja kahvittelemassa. Pääkaupunkiseudulla asuvat lapsenlapsetkin käyvät parin viikon välein kylässä.

Lunasta tutustumistarjous »

Säännöllinen jumppa tuntuu nivelissä

Aili on harrastanut tuolijumppaa kerran viikossa kahden vuoden ajan. Viime keväänä hän päätti kokeilla muitakin kotiin välitettäviä harrastustunteja ja löysi Asahin. Helppojen liikkeiden ja rauhallisen tahtinsa ansiosta Asahista tulikin nopeasti Ailin lempiharrastus.

Säännöllisesti jumpannut Aili on huomannut pitkään vaivanneiden selkäkipujenkin kadonneen.

”Jumppaaminen on tehnyt hyvää. Aamuisin nivelet eivät ole niin kipeinä ja olo on muutenkin notkeampi. Ei minulla ole montaa kertaa jäänyt tämä jumppa välistä”, Aili kertoo ylpeänä.

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme!
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Vaimonsa omaishoitaja: itsestään on pidettävä huolta, lue asiakastarinat

Vaimonsa omaishoitaja Oiva, 77: ”Itsestään on pidettävä huolta”

Oiva Mäki-Mantila ja hänen vaimonsa Laura olivat mukana Tampereen ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa omaishoitajille ja -hoidettaville tarjottiin monipuolisesti erilaisia kotiin välitettäviä harrastuksia arjen tueksi.

Viimeisen puolen vuoden aikana he ovat osallistuneet tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan kuvapuhelun välityksellä.

”Tämä on kyllä tullut tarpeeseen, ei tässä muuten tulisi venyteltyä. Jumppaan osallistuminen tekee meille molemmille hyvää, pysyvät lihakset kunnossa”, Oiva Mäki-Mantila kertoo asetellessaan kahta tuolia vieretysten olohuoneeseen. Hän on toiminut vaimonsa omaishoitajana nyt kolme vuotta.

Jumpasta on nopeasti tullut osa pariskunnan arkea, eikä tabletin välityksellä osallistuminenkaan tuota Oivan mukaan vaikeuksia:

”Mielestäni se on ihan samanlaista kuin olisi joku ihminen tuossa edessä ohjaamassa. Livenä se kuitenkin tulee. Lisää tällaisia vaan!”

Tuolijumppa
Lihaskuntojumppa senioreille

Kuvapuhelu tuo harrastukset sinne, missä niitä tarvitaan

Omaishoitajalle kertyy kuukaudessa kolme vapaapäivää. Usein vapaat jäävät kuitenkin käyttämättä.

”En ole pitänyt vapaapäiviä. Laura ei pidä siitä, jos tänne tulee joku tuntematon tai pitää mennä vieraaseen paikkaan.”

Monet omaishoitajat ajattelevat samalla tavalla. Siksi on erittäin tärkeää, että palvelut tuodaan sinne, missä niitä tarvitaan: kotiin.

Oiva ja Laura ovat osallistuneet viikoittain järjestettävään tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan. Harrastukset ovat reaaliaikaisia ja niissä on ammattilainen ohjaaja paikalla neuvomassa ja motivoimassa osallistujia.

Kotiin tuotuna harrastuksiin on helppo osallistua. “Jos lähdemme kodin ulkopuolelle jonnekin, niin Laura pyytää, että lähdetäänkö jo takaisin”, toteaa Oiva. “Nyt hän pystyy osallistumaan harrastukseen tutussa ja turvallisessa paikassa.”

 

”Kukaan ei ole kysynyt, kuinka jaksan”

Oiva kokee, että omaishoitajana omasta hyvinvoinnista ja kunnossa pysymisestä huolehtiminen on tärkeää. Ystäväpiirin pienennyttyä vaimon diagnoosin jälkeen on juttuseurasta ollut puutetta, vaikka lenkkisaunan lämmössä tulee tutussa seurassa puhuttua välillä mieltä painavista asioista.

”Joskus kaipaisi tukea jostakin muualtakin, kuin viralliselta taholta. Kukaan ei vielä ole kysynyt, kuinka jaksan.”

Välillä omaishoitajuus vaatii pitkähermoisuutta, mutta ripauksella huumoria pääsee pitkälle. Oivan ja Lauran arjessa naurua riittääkin pariskunnan vitsaillessa toisilleen.

”Kun näkee, että toinen hymyilee, niin se on aina sellainen palkinto”, Oiva kertoo virnistäen.

”En minä tulevaisuutta pelkää. Se otetaan vastaan mitä tulee ja sitten täytyy toimia sen mukaan. Ei tässä muuten pärjää.”

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme
Lisätietoa kotiin välitettävistä harrastuksista

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Asiakastarinat, vaimonsa omaishoitaja, uudet harrastukset kotiin

Vaimonsa omaishoitaja Oiva, 77: ”Se on aina sellainen palkinto, kun toinen hymyilee”

Seinille on ripustettu useita ristipistotöitä, joissa kaikissa toistuvat pienet yksityiskohdat. Oiva Mäki-Mantila, 77 vuotta, kantaa tottuneesti pöytään kahvia ja itse leipomaansa pullaa. Hänen vaimonsa Laura, 82 vuotta, istuu pöydässä odottamassa. ”Laitoinkohan jo sokeria kahviin?” Laura kysyy mieheltään, ottaa siemauksen kupistaan ja irvistää, sokeri puuttuu.

Kolme vuotta sitten syksyllä Oiva huomasi vaimonsa muistissa muutoksia. Samat asiat kysyttiin monta kertaa uudestaan ja vanhat asiat nousivat etusijalle, uudet eivät tahtoneet muistua mieleen. Joulukuun viimeisenä päivänä Laura-vaimolla diagnosoitiin Alzheimerin tauti.

56 vuotta naimisissa olleen pariskunnan arki koki muutoksen Oivan ryhtyessä vaimonsa omaishoitajaksi. Oiva kuvailee heidän tilannettaan kuitenkin helpoksi, sillä Laura suoriutuu monesta asiasta omin avuin ja pärjää muutaman tunnin yksin kotona, jolloin Oiva pääsee käymään ulkona.

”Kylälle lähtiessä minulla on aina mukana tällainen omaishoitajakortti. Jos minulle sattuu jotakin, niin tietävät, että olen toisesta ihmisestä vastuussa.”

Kylällä käymiset kirjataan huolellisesti keittiön pöydälle olevaan vihkoon, jotta Laura tietää missä Oiva menee ja milloin hän tulee takaisin. Ahkerasti pyöräilevälle ja talvisin hiihtävälle Oivalle nämä hetket ovat erityisen tärkeitä oman jaksamisen kannalta.

”Vapaapäiviä en ole pitänyt, mutta olen laskenut, että kun pystyn näin päivittäin olemaan muutaman tunnin poissa niin ehkä se sitten korvaa jonkin verran sitä.”

”Kukaan ei ole kysynyt kuinka jaksat”

Oiva kokee, että omaishoitajana omasta hyvinvoinnista ja kunnossa pysymisestä huolehtiminen on täysin omavaraista. Ystäväpiirin pienennyttyä vaimon diagnoosin jälkeen on juttuseurasta ollut puutetta, vaikka lenkkisaunan lämmössä tulee tutussa seurassa puhuttua välillä mieltä painavista asioista.

”Joskus kaipaisi tukea jostakin muualtakin, kuin viralliselta taholta. Kukaan ei vielä ole kysynyt kuinka jaksat.”

Tutustu kotiin välitettäviin harrastuksiin

Välillä omaishoitajuus vaatii pitkähermoisuutta, mutta ripauksella huumoria pääsee pitkälle. Oivan ja Lauran arjessa naurua riittääkin pariskunnan vitsaillessa toisilleen.

”Kun näkee, että toinen hymyilee, niin se on aina sellainen palkinto”, Oiva kertoo virnistäen.

”En minä tulevaisuutta pelkää. Se otetaan vastaan mitä tulee ja sitten täytyy toimia sen mukaan. Ei tässä muuten pärjää.”

Teknologialla tukea omaishoitajien arkeen

Syyskuussa 2017 Tampereen ammattikorkeakoulu aloitti hankkeen, jossa omaishoitajille ja -hoidettaville tarjottiin monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluja arjen tueksi. Oiva ja Laura Mäki-Mantila ovat yksi 20:stä pilottiin valituista omaishoitopariskunnista. Viimeisen puolen vuoden aikana he ovat osallistuneet mm. tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan kuvapuhelun välityksellä.

”Tämä on kyllä tullut tarpeeseen, ei tässä muuten tulisi venyteltyä. Jumppaan osallistuminen tekee Laurallekin hyvää, pysyvät lihakset kunnossa”, kertoo Oiva asetellessaan kahta tuolia vieretysten olohuoneeseen. Tuolijumpasta on nopeasti tullut osa heidän arkeaan, eikä tabletin välityksellä jumppaan osallistuminenkaan tuota Oivan mukaan vaikeuksia:

”Mielestäni se on ihan samanlaista kuin olisi joku ihminen tuossa ohjaamassa. Livenä se kuitenkin tulee. Lisää tällaisia vaan!”

Molemmat osallistuvat tuolijumppaan mielellään.

t

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Äitiä ilahdutetaan nyt uudella tavalla, Sanoste Oy:n blogi

Pakina: Äitiä ilahdutetaan nyt uudella tavalla

Pian se taas koittaa. Päivä, jolloin muistetaan äideistä parhaimpia. Päivä, joka vuodesta toiseen aiheuttaa saman paniikkireaktion: Mitä himputtia ostan äitienpäivälahjaksi?

Jos äidiltä kysytään, niin ei tarvitse mitään ostaa. Tietenkään. Riittää, että tulee käymään.

Huojentavaa sinänsä, saada kuulla, ettei itseltä odoteta kummempia toimenpiteitä.

Mutta kun vuosien saatossa on oppinut ymmärtämään tätä kielistä arvoituksellisinta, äitikieltä. Itsekin toisinaan käyttämään samoja fraaseja. En tarvitse mitään. Kyllä minä pärjään. Älä nyt turhaan hössötä.

Kun tietää, että sanotaan toista ja kuitenkin pohjimmiltaan toivotaan muuta. Se, jos mikä, aiheuttaa paniikkinappulan tykytystä.

Jos kuitenkin jotakin pientä edes hankkisi. Kun vielä ehtii. Äidille kukkia ja kortti. Kipaistaan hakemassa kimppu K-marketista samalla, kun haetaan purkki maitoa. Napataan muovit ympäriltä pois ja vähän harotaan puskaa. Että näyttää sillä tavalla omin pienin kätösin kerätyltä. Taatusti ilahtuu, kun muistetaan. Eikö se ajatus ole kuitenkin tärkein?

Siemaillaan hymyssä suin kahvit, jota monet vuodet ollaan parjattu liian laihaksi. Ei tänään. Kuunnellaan kolotukset ja kivut, samassa sysäyksessä ne naapurin rouvankin. Sanotaan, että tullaan käymään useammin tai soitellaan enemmän, nyt on vaan ollut töissä niin kiirettä. Halataan lähtiessä lujaa ja samalla äärettömän hellästi, tuota joka kerta hieman vanhemmaksi muuttuvaa olentoa.

Kotiin ajaessa myhäillään tyytyväisinä itseensä. Taas kerran pelastui päivä, kiitos kukkakimpun!

Mitä, jos tänä vuonna ei tehtäisikään näin?

Unohdettaisiin ne marketista hätäpäissään ostetut kukat ja annettaisiin sille rakkaalle äitimuorille jotakin, josta on oikeasti hyötyä ja iloa? Eikä vaan yhdeksi päiväksi tai viikoksi.

Mitä, jos tänä vuonna ilahduttaisit äitiä uudella harrastuksella? Tai mahdollisuudella jatkaa rakasta harrastusta? Nykyään, kun on niitä helppoja tapoja harrastaa. Ei tarvitse edes kotoakaan lähteä, kun tulevat harrastukset ja ohjaajat linjoja pitkin omaan olohuoneeseen. Pystyy äitikin jatkaa tanssimista, kun ei kylille itse enää pääse kulkemaan.

Onpahan sitten äidillä muutakin kerrottavaa naapurin rouvalle, kuin ne oudot kolotukset.

Unohdetaan mummottelu – Seniorit haluavat ikääntyä nuorekkaasti

Mummoista ja vaareista on pula. Ainakin niistä perinteisistä pullantuoksuisista villasukkia tehtailevista tai uskomattomia kalajuttuja kertoilevista yksilöistä. Perinteinen käsitys ikääntyneistä onkin pikkuhiljaa muuttumassa ja sanasta vanhus on muodostunut heidän keskuudessa melkeinpä kirosana.

Seniorit ovat nuorekkaampia kuin koskaan aiemmin. Tämä näkyy yleiskunnon paranemisena ja toimintakyvyn lisääntymisenä. Ikä ei ole enää pelkkä numero, vaan enemmänkin mielentila tai elämänkatsomus. Työelämän jälkeen koittava aika varataan yhä useammin itsensä toteuttamiselle, matkustelulle tai vapaaehtoistyön tekemiselle. Silloin aloitetaan uusia harrastuksia ja vaihdetaan kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa sosiaalisessa mediassa.

Eläkkeelle jäädään noin 65-75 -vuotiaana. Eläkeuudistuksen pyörähtäessä konkreettisesti tänä vuonna käyntiin, nousee eläkeikä kolmella kuukaudella vuodessa. Ihmisten eläessä yhä vanhemmiksi on alettu puhua jaottelusta kolmanteen ja neljänteen ikään sekä go-go, slow-go ja no-go -ikävaiheisiin. Nämä jaottelut ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten ikääntymistä ja sen moninaisuutta on alettu viimein ymmärtää paremmin.

Jollekin vanhuus iskee 60-vuotiaana, kun taas toinen voi kokea itsensä ikääntyneeksi vasta 89-vuotiaana. Joku ei missään vaiheessa. Toiselle mummoksi kutsuminen on toivottu kohteliaisuus, jollekin muulle se voi nostaa niskakarvat pystyyn. Sanavalmiit seniorit tuovat kyllä mielipiteensä nopeasti esille törmätessään itseensä viittaaviin ilmaisuihin, jotka eivät miellytä.

Siltikin kuva ikääntyneistä näyttäytyy mediassa vielä harmittavan usein hauraana, uusia asioita vieroksuvana joukkona. Asia kun ei ole näin. Nykyseniorit ovat nimittäin aika menevää porukkaa. He haluavat pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan ja olla mukana tekemässä asioita.

Vanhemman ikäpolven äkillinen nuorentuminen on synnyttänyt markkinoille aivan uuden kohderyhmän, jolla on entistä enemmän niin rahaa kuin aikaakin ostaa palveluita ja tuotteita. Vastoin yleistä näkökantaa, tämän päivän seniorit ovat myös kiinnostuneita uusista teknologisista ratkaisuista.

Jotta voidaan tuottaa mielenkiintoisia palveluita, jotka vastaavat nykysenioreiden kiinnostusta ja tarpeita, tulisi meidänkin muuttaa omaa suhtautumistamme ikääntymisestä. Sen sijaan, että keskitymme muistuttamaan heitä iän mukana tulevista ongelmista, tulisi meidän korostaa sen positiivisia puolia ja varmistaa monipuolinen palvelutarjonta, josta jokainen voi löytää mieleistänsä tekemistä. Halusivatpa seniorit sitten heittää virkkuukoukun nurkkaan ja lähteä skeittaamaan tai harrastaa asioita mukavasti kotoa käsin, annetaan heille siihen mahdollisuus.

Etäkuntoutus yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus, Kela-tutkimus,

Etäkuntoutukselle vihreää valoa

Hiljattain julkaistu Kelan rahoittama Elinvoimaa etäkuntoutuksella -tutkimus osoittaa, että etäkuntoutus on yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus. Tutkimuksessa selvitettiin etäkuntoutuksen vaikutuksia ikääntyneiden ja reumaa sairastavien henkilöiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Etäkuntoutusjakson aikana osallistujien fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen saatiin pysähtymään. Jälkeenpäin osallistujat tunsivat olonsa aktiivisemmiksi ja kokivat selviytyvänsä paremmin arjessaan.

Etäkuntoutus tarkoittaa sitä, että kuntoutus tuodaan osallistujalle kotiin sen sijaan, että fysioterapeutin tai asiakkaan täytyisi matkustaa samaan paikkaan. Etäkuntoutus tarjotaan yleensä hyödyntäen kuvapuhelu-teknologiaa. Kuvapuhelussa on kaksisuuntainen yhteys, joten asiakas ja fysioterapeutti näkevät ja kuulevat toisensa. Näin fysioterapeutti pystyy motivoimaan ja ohjaamaan osallistujaa. Kuvapuhelun avulla tapahtuvaa kohtaamista pidetään aitona ja intensiivisenä ja se tarjoaa todellista vuorovaikutusta.

Kodin ulkopuolelle lähteminen tai palveluiden luokse pääseminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Fysioterapeutit tietävät myös erittäin hyvin, että vaikka käynneillä osallistutaan aktiivisesti kuntoutukseen, niin jumppaohjeita ei noudateta käyntien välillä. Sohvan vetovoima ja laiskuus tuntuvat vaikuttavan meihin kaikkiin.

Myös käsitys kuntoutuksen tarpeesta ja muodosta on muuttunut Suomessa viime vuosien aikana. Aikaisemmin ikääntyneitä kuntoutettiin akuutin tilanteen jälkeen lyhytaikaisesti, mutta nyt ollaan sitä mieltä, että kuntoutuksen tulisi erityisesti ikääntyneillä olla pidempikestoista ja sen tavoitteena tulisi olla omatoimisuuden ylläpitäminen. Näin ikääntynyt selviää jokapäiväisistä arkiaskareistaan paremmin ja kykenee asumaan pidempään kotona.

Etäkuntoutus avaa uuden ulottuvuuden kuntoutukseen. Palveluiden saanti ei ole enää kytköksissä oman asuinpaikan tarjontaan, sillä teknologian avulla ne voidaan välittää mistä vain minne vain. Joustavuutensa ansiosta etäkuntoutus on helppo asettaa osaksi omia arkirutiineja, jolloin siihen sitoudutaan paremmin. Motivaatiokin pysyy yllä ja aikaa säästyy, kun kuntoutukseen ei tarvitse erikseen lähteä.

Uskommekin, että lähitulevaisuudessa ei enää puhuta etäkuntoutuksesta ja fyysisestä kuntoutuksesta, vaan nämä yhdistyvät toiminnaksi, jossa fysioterapiakäyntien välillä kuntoutusta hoidetaan kustannustehokkaasti kuvapuhelun avulla.

Joten ei muuta kuin hikinauha otsalle ja omaan olohuoneeseen jumppaamaan, ammattilaisen ohjaamana.

Teknologian avulla harrastukset palvelut kotiin senioreille

Jo riittää harrastusten perässä juokseminen – teknologian avulla palvelut saa kotisohvalle

Etäpalvelut, lähipalvelut, digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut. Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta mistä tässä on oikein kyse? Käsiteviidakkoon on helppo eksyä. Yhdistävänä tekijänä kuitenkin on, että palvelut tulevat asiakkaan luokse.

Parhaimmassa tapauksessa palvelut tuodaan suoraan asiakkaan kotiin, oli hän sitten korttelin päässä tai toisella puolella Suomea. Jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo, vai miten se oli?

Moni mieltää kotiin tuotaviksi palveluiksi siivouspalvelut, kauppapalvelut, ruokakuljetukset ja kotihoidon. Postinkantajankin saa leikkaamaan nurmikon tai tekemään lumityöt kotipihassa, jos haluaa. Teknologian kehittyessä ja uusien ratkaisujen syntyessä käsite kotiin tuotavista palveluista on kuitenkin muuttumassa.

Digitaaliset palvelut eivät enää ole vain suoratoistopalveluja, joiden kautta pystyy vetäisemään sarjamaratonin yhdessä illassa tai katsomaan uusimmat elokuvat kotisohvalta käsin. Tarjolla on myös muunlaisia palveluja, kuten hoivaa, kuntoutusta ja liikuntapalveluja. Nykyään jopa lääkärin vastaanoton voi saada omaan kotiin piuhoja pitkin. Aika kuningaskohtelua, eikö?

Kotiin tuotavien palveluiden määrä ja kirjo ovatkin lisääntymässä, mikä on asiakkaiden näkökulmasta hyvä asia. Kun palvelujen saaminen ei enää ole sidoksissa oman asuinpaikan tarjontaan, voi nauttia monipuolisesti itseään kiinnostavista ja omaa hyvinvointia edistävistä palveluista. Parasta tässä on, että kaikki saavat samanlaatuista palvelua.

Sote-uudistuksen vaaniessa kulman takana on moni huolissaan siitä, että lähipalvelut katoavat kunnista kokonaan. Teknologian avulla kotiin tuotavilla palveluilla voidaan kuitenkin täyttää tämä aukko ja tehdä palvelujen saamisesta vieläkin helpompaa asiakkaan kannalta. Eivätkö laadukkaat kotiin tuotavat palvelut ole juurikin lähipalvelua parhaimmillaan?

Kotiin tuotavat palvelut hyödyttävät erityisesti haja-asutusalueilla asuvia ja ikääntyneitä. Teknologian avulla heille voidaan tuoda kotiin esimerkiksi kuntoutusta ja liikuntapalveluja, joihin osallistumiseen ei pitkien välimatkojen tai kulkemisvaikeuksien takia muuten olisi mahdollisuutta (Lue Ailin tarina).

Eivätkä hyödyt lopu yksilön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tasolle, vaan kyseessä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus. Kun palvelut voidaan välittää teknologian avulla, vähenevät kustannukset. Kotiin tuotavat palvelut ovat tämän lisäksi ekologinen ratkaisu, sillä ympäristöpäästöt pienenevät, kun asiakkaan ja esimerkiksi fysioterapeutin ei tarvitse liikkua paikasta toiseen.

Moni ikääntynyt saattaa vielä vierastaa ajatusta teknologian avulla tapahtuvasta kohtaamisesta. Jotta teknologiaa ei koettaisi uhkana, vaan mahdollisuutena, on tärkeää luoda mahdollisimman matala kynnys uusien palvelujen kokeiluun. Tämä tapahtuu ottamalla ikääntyneet osaksi palvelujen kehittämistä ja tarjoamalla heitä kiinnostavia ja hyödyttäviä harrasteita.