Avainsana-arkisto: palvelut kotiin

Asiakastarinat, vaimonsa omaishoitaja, uudet harrastukset kotiin

Vaimonsa omaishoitaja Oiva, 77: ”Se on aina sellainen palkinto, kun toinen hymyilee”

Seinille on ripustettu useita ristipistotöitä, joissa kaikissa toistuvat pienet yksityiskohdat. Oiva Mäki-Mantila, 77 vuotta, kantaa tottuneesti pöytään kahvia ja itse leipomaansa pullaa. Hänen vaimonsa Laura, 82 vuotta, istuu pöydässä odottamassa. ”Laitoinkohan jo sokeria kahviin?” Laura kysyy mieheltään, ottaa siemauksen kupistaan ja irvistää, sokeri puuttuu.

Kolme vuotta sitten syksyllä Oiva huomasi vaimonsa muistissa muutoksia. Samat asiat kysyttiin monta kertaa uudestaan ja vanhat asiat nousivat etusijalle, uudet eivät tahtoneet muistua mieleen. Joulukuun viimeisenä päivänä Laura-vaimolla diagnosoitiin Alzheimerin tauti.

56 vuotta naimisissa olleen pariskunnan arki koki muutoksen Oivan ryhtyessä vaimonsa omaishoitajaksi. Oiva kuvailee heidän tilannettaan kuitenkin helpoksi, sillä Laura suoriutuu monesta asiasta omin avuin ja pärjää muutaman tunnin yksin kotona, jolloin Oiva pääsee käymään ulkona.

”Kylälle lähtiessä minulla on aina mukana tällainen omaishoitajakortti. Jos minulle sattuu jotakin, niin tietävät, että olen toisesta ihmisestä vastuussa.”

Kylällä käymiset kirjataan huolellisesti keittiön pöydälle olevaan vihkoon, jotta Laura tietää missä Oiva menee ja milloin hän tulee takaisin. Ahkerasti pyöräilevälle ja talvisin hiihtävälle Oivalle nämä hetket ovat erityisen tärkeitä oman jaksamisen kannalta.

”Vapaapäiviä en ole pitänyt, mutta olen laskenut, että kun pystyn näin päivittäin olemaan muutaman tunnin poissa niin ehkä se sitten korvaa jonkin verran sitä.”

”Kukaan ei ole kysynyt kuinka jaksat”

Oiva kokee, että omaishoitajana omasta hyvinvoinnista ja kunnossa pysymisestä huolehtiminen on täysin omavaraista. Ystäväpiirin pienennyttyä vaimon diagnoosin jälkeen on juttuseurasta ollut puutetta, vaikka lenkkisaunan lämmössä tulee tutussa seurassa puhuttua välillä mieltä painavista asioista.

”Joskus kaipaisi tukea jostakin muualtakin, kuin viralliselta taholta. Kukaan ei vielä ole kysynyt kuinka jaksat.”

Tutustu kotiin välitettäviin harrastuksiin

Välillä omaishoitajuus vaatii pitkähermoisuutta, mutta ripauksella huumoria pääsee pitkälle. Oivan ja Lauran arjessa naurua riittääkin pariskunnan vitsaillessa toisilleen.

”Kun näkee, että toinen hymyilee, niin se on aina sellainen palkinto”, Oiva kertoo virnistäen.

”En minä tulevaisuutta pelkää. Se otetaan vastaan mitä tulee ja sitten täytyy toimia sen mukaan. Ei tässä muuten pärjää.”

Teknologialla tukea omaishoitajien arkeen

Syyskuussa 2017 Tampereen ammattikorkeakoulu aloitti hankkeen, jossa omaishoitajille ja -hoidettaville tarjottiin monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluja arjen tueksi. Oiva ja Laura Mäki-Mantila ovat yksi 20:stä pilottiin valituista omaishoitopariskunnista. Viimeisen puolen vuoden aikana he ovat osallistuneet mm. tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan kuvapuhelun välityksellä.

”Tämä on kyllä tullut tarpeeseen, ei tässä muuten tulisi venyteltyä. Jumppaan osallistuminen tekee Laurallekin hyvää, pysyvät lihakset kunnossa”, kertoo Oiva asetellessaan kahta tuolia vieretysten olohuoneeseen. Tuolijumpasta on nopeasti tullut osa heidän arkeaan, eikä tabletin välityksellä jumppaan osallistuminenkaan tuota Oivan mukaan vaikeuksia:

”Mielestäni se on ihan samanlaista kuin olisi joku ihminen tuossa ohjaamassa. Livenä se kuitenkin tulee. Lisää tällaisia vaan!”

Molemmat osallistuvat tuolijumppaan mielellään.

t

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Etäkuntoutus yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus, Kela-tutkimus,

Etäkuntoutukselle vihreää valoa

Hiljattain julkaistu Kelan rahoittama Elinvoimaa etäkuntoutuksella -tutkimus osoittaa, että etäkuntoutus on yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus. Tutkimuksessa selvitettiin etäkuntoutuksen vaikutuksia ikääntyneiden ja reumaa sairastavien henkilöiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Etäkuntoutusjakson aikana osallistujien fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen saatiin pysähtymään. Jälkeenpäin osallistujat tunsivat olonsa aktiivisemmiksi ja kokivat selviytyvänsä paremmin arjessaan.

Etäkuntoutus tarkoittaa sitä, että kuntoutus tuodaan osallistujalle kotiin sen sijaan, että fysioterapeutin tai asiakkaan täytyisi matkustaa samaan paikkaan. Etäkuntoutus tarjotaan yleensä hyödyntäen kuvapuhelu-teknologiaa. Kuvapuhelussa on kaksisuuntainen yhteys, joten asiakas ja fysioterapeutti näkevät ja kuulevat toisensa. Näin fysioterapeutti pystyy motivoimaan ja ohjaamaan osallistujaa. Kuvapuhelun avulla tapahtuvaa kohtaamista pidetään aitona ja intensiivisenä ja se tarjoaa todellista vuorovaikutusta.

Kodin ulkopuolelle lähteminen tai palveluiden luokse pääseminen ei ole kaikille itsestäänselvyys. Fysioterapeutit tietävät myös erittäin hyvin, että vaikka käynneillä osallistutaan aktiivisesti kuntoutukseen, niin jumppaohjeita ei noudateta käyntien välillä. Sohvan vetovoima ja laiskuus tuntuvat vaikuttavan meihin kaikkiin.

Myös käsitys kuntoutuksen tarpeesta ja muodosta on muuttunut Suomessa viime vuosien aikana. Aikaisemmin ikääntyneitä kuntoutettiin akuutin tilanteen jälkeen lyhytaikaisesti, mutta nyt ollaan sitä mieltä, että kuntoutuksen tulisi erityisesti ikääntyneillä olla pidempikestoista ja sen tavoitteena tulisi olla omatoimisuuden ylläpitäminen. Näin ikääntynyt selviää jokapäiväisistä arkiaskareistaan paremmin ja kykenee asumaan pidempään kotona.

Etäkuntoutus avaa uuden ulottuvuuden kuntoutukseen. Palveluiden saanti ei ole enää kytköksissä oman asuinpaikan tarjontaan, sillä teknologian avulla ne voidaan välittää mistä vain minne vain. Joustavuutensa ansiosta etäkuntoutus on helppo asettaa osaksi omia arkirutiineja, jolloin siihen sitoudutaan paremmin. Motivaatiokin pysyy yllä ja aikaa säästyy, kun kuntoutukseen ei tarvitse erikseen lähteä.

Uskommekin, että lähitulevaisuudessa ei enää puhuta etäkuntoutuksesta ja fyysisestä kuntoutuksesta, vaan nämä yhdistyvät toiminnaksi, jossa fysioterapiakäyntien välillä kuntoutusta hoidetaan kustannustehokkaasti kuvapuhelun avulla.

Joten ei muuta kuin hikinauha otsalle ja omaan olohuoneeseen jumppaamaan, ammattilaisen ohjaamana.

Teknologian avulla harrastukset palvelut kotiin senioreille

Jo riittää harrastusten perässä juokseminen – teknologian avulla palvelut saa kotisohvalle

Etäpalvelut, lähipalvelut, digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut. Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta mistä tässä on oikein kyse? Käsiteviidakkoon on helppo eksyä. Yhdistävänä tekijänä kuitenkin on, että palvelut tulevat asiakkaan luokse.

Parhaimmassa tapauksessa palvelut tuodaan suoraan asiakkaan kotiin, oli hän sitten korttelin päässä tai toisella puolella Suomea. Jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo, vai miten se oli?

Moni mieltää kotiin tuotaviksi palveluiksi siivouspalvelut, kauppapalvelut, ruokakuljetukset ja kotihoidon. Postinkantajankin saa leikkaamaan nurmikon tai tekemään lumityöt kotipihassa, jos haluaa. Teknologian kehittyessä ja uusien ratkaisujen syntyessä käsite kotiin tuotavista palveluista on kuitenkin muuttumassa.

Digitaaliset palvelut eivät enää ole vain suoratoistopalveluja, joiden kautta pystyy vetäisemään sarjamaratonin yhdessä illassa tai katsomaan uusimmat elokuvat kotisohvalta käsin. Tarjolla on myös muunlaisia palveluja, kuten hoivaa, kuntoutusta ja liikuntapalveluja. Nykyään jopa lääkärin vastaanoton voi saada omaan kotiin piuhoja pitkin. Aika kuningaskohtelua, eikö?

Kotiin tuotavien palveluiden määrä ja kirjo ovatkin lisääntymässä, mikä on asiakkaiden näkökulmasta hyvä asia. Kun palvelujen saaminen ei enää ole sidoksissa oman asuinpaikan tarjontaan, voi nauttia monipuolisesti itseään kiinnostavista ja omaa hyvinvointia edistävistä palveluista. Parasta tässä on, että kaikki saavat samanlaatuista palvelua.

Sote-uudistuksen vaaniessa kulman takana on moni huolissaan siitä, että lähipalvelut katoavat kunnista kokonaan. Teknologian avulla kotiin tuotavilla palveluilla voidaan kuitenkin täyttää tämä aukko ja tehdä palvelujen saamisesta vieläkin helpompaa asiakkaan kannalta. Eivätkö laadukkaat kotiin tuotavat palvelut ole juurikin lähipalvelua parhaimmillaan?

Kotiin tuotavat palvelut hyödyttävät erityisesti haja-asutusalueilla asuvia ja ikääntyneitä. Teknologian avulla heille voidaan tuoda kotiin esimerkiksi kuntoutusta ja liikuntapalveluja, joihin osallistumiseen ei pitkien välimatkojen tai kulkemisvaikeuksien takia muuten olisi mahdollisuutta (Lue Ailin tarina).

Eivätkä hyödyt lopu yksilön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tasolle, vaan kyseessä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus. Kun palvelut voidaan välittää teknologian avulla, vähenevät kustannukset. Kotiin tuotavat palvelut ovat tämän lisäksi ekologinen ratkaisu, sillä ympäristöpäästöt pienenevät, kun asiakkaan ja esimerkiksi fysioterapeutin ei tarvitse liikkua paikasta toiseen.

Moni ikääntynyt saattaa vielä vierastaa ajatusta teknologian avulla tapahtuvasta kohtaamisesta. Jotta teknologiaa ei koettaisi uhkana, vaan mahdollisuutena, on tärkeää luoda mahdollisimman matala kynnys uusien palvelujen kokeiluun. Tämä tapahtuu ottamalla ikääntyneet osaksi palvelujen kehittämistä ja tarjoamalla heitä kiinnostavia ja hyödyttäviä harrasteita.