Avainsana-arkisto: ikääntyminen

84-vuotias Aili jumppaa kuvapuhelun välityksellä

Aili, 84, jumppaa kuvapuhelun välityksellä: ”Riittää, että osaa painaa yhtä nappia”

Torstai iltapäivisin 84-vuotias Aili Wahlman on kiireinen viikoittaisen harrastuksensa parissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa jumppa, sillä ohjaaja on toisella puolella Suomea ja antaa ohjeita kuvapuhelun välityksellä.

”En olisi ikinä arvannut, että vielä joku päivä osallistun jumppaan tällä tavalla. Mutta täällä sitä vaan voimistellaan! On niin helppoa, kun jumppa tulee minulle kotiin.”

Kerran viikossa Aili nappaa kainaloonsa tablettilaitteen ja asettelee sen olohuoneen pöydälle. Laitteen pirahtaessa hän vastaa ohjaajan soittoon konkarin elkein.

”Ei tässä paljoa taitoa vaadita, riittää että osaa painaa yhtä nappia. Voisiko tämän helpompaa ollakaan? Ystäväni aina ihastelevat, kun kerron heille millaiseen jumppaan osallistun”, Aili naurahtaa.

Ohjaaja motivoi jumppaamaan

Ratkaisu on Pertunmaalla asuvan Ailin kannalta kätevä, sillä harvaan asutulla paikkakunnalla kaikki harrastusmahdollisuudet ovat kirkonkylässä, eikä niiden luokse pääse ilman omaa kulkuneuvoa.

Yksinään jumppaaminen tahtoo jäädä tekemättä, mutta ohjaajan ollessa läsnä neuvomassa ja kannustamassa, tulee jumppaliikkeisiinkin uutta puhtia.

”Välillä on hiukan laiska olo, eikä huvittaisi jumpata. Mutta sitten ohjaaja sanoo, että nostapa vielä pari kertaa niitä jalkoja, niin tulee sitten tehtyä. Hyvä vaan, että katsoo perään, niin ei tule laiskoteltua.”

Harrastus tuo vaihtelua arkeen

Yli kaksikymmentä vuotta eläkkeellä ollut Aili on tyytyväinen elämäänsä. Entisenä maatalon emäntänä hän on hyvässä kunnossa ja pystyy hoitamaan arjen askareet itsenäisesti. Päivisin hän hoitaa kasvimaata, lukee kirjoja ja katsoo televisiosta lempisarjojaan ja uutisia. Kerran viikossa kunnan järjestämä taksikyyti vie Ailin kirkonkylälle kauppaan.

Kuorolaulamista harrastaneella Aililla on laaja ystäväpiiri ja usein hänen luonaan käy ystäviä ja tuttuja kahvittelemassa. Pääkaupunkiseudulla asuvat lapsenlapsetkin käyvät parin viikon välein kylässä.

Säännöllinen jumppa tuntuu nivelissä

Aili on harrastanut tuolijumppaa kerran viikossa vuoden ajan. Viime keväänä hän päätti kokeilla muitakin kotiin välitettäviä harrastustunteja ja löysi Asahin. Helppojen liikkeiden ja rauhallisen tahtinsa ansiosta Asahista tuli nopeasti Ailin lempiharrastus.

Säännöllisesti jumpannut Aili on huomannut pitkään vaivanneiden selkäkipujenkin kadonneen.

”Jumppaaminen on tehnyt hyvää. Aamuisin nivelet eivät ole niin kipeinä ja olo on muutenkin notkeampi. Ei minulla ole montaa kertaa jäänyt vuoden aikana jumppa välistä”, Aili kertoo ylpeänä.

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme!
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Unohdetaan mummottelu – Seniorit haluavat ikääntyä nuorekkaasti

Mummoista ja vaareista on pula. Ainakin niistä perinteisistä pullantuoksuisista villasukkia tehtailevista tai uskomattomia kalajuttuja kertoilevista yksilöistä. Perinteinen käsitys ikääntyneistä onkin pikkuhiljaa muuttumassa ja sanasta vanhus on muodostunut heidän keskuudessa melkeinpä kirosana.

Seniorit ovat nuorekkaampia kuin koskaan aiemmin. Tämä näkyy yleiskunnon paranemisena ja toimintakyvyn lisääntymisenä. Ikä ei ole enää pelkkä numero, vaan enemmänkin mielentila tai elämänkatsomus. Työelämän jälkeen koittava aika varataan yhä useammin itsensä toteuttamiselle, matkustelulle tai vapaaehtoistyön tekemiselle. Silloin aloitetaan uusia harrastuksia ja vaihdetaan kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa sosiaalisessa mediassa.

Eläkkeelle jäädään noin 65-75 -vuotiaana. Eläkeuudistuksen pyörähtäessä konkreettisesti tänä vuonna käyntiin, nousee eläkeikä kolmella kuukaudella vuodessa. Ihmisten eläessä yhä vanhemmiksi on alettu puhua jaottelusta kolmanteen ja neljänteen ikään sekä go-go, slow-go ja no-go -ikävaiheisiin. Nämä jaottelut ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten ikääntymistä ja sen moninaisuutta on alettu viimein ymmärtää paremmin.

Jollekin vanhuus iskee 60-vuotiaana, kun taas toinen voi kokea itsensä ikääntyneeksi vasta 89-vuotiaana. Joku ei missään vaiheessa. Toiselle mummoksi kutsuminen on toivottu kohteliaisuus, jollekin muulle se voi nostaa niskakarvat pystyyn. Sanavalmiit seniorit tuovat kyllä mielipiteensä nopeasti esille törmätessään itseensä viittaaviin ilmaisuihin, jotka eivät miellytä.

Siltikin kuva ikääntyneistä näyttäytyy mediassa vielä harmittavan usein hauraana, uusia asioita vieroksuvana joukkona. Asia kun ei ole näin. Nykyseniorit ovat nimittäin aika menevää porukkaa. He haluavat pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan ja olla mukana tekemässä asioita.

Vanhemman ikäpolven äkillinen nuorentuminen on synnyttänyt markkinoille aivan uuden kohderyhmän, jolla on entistä enemmän niin rahaa kuin aikaakin ostaa palveluita ja tuotteita. Vastoin yleistä näkökantaa, tämän päivän seniorit ovat myös kiinnostuneita uusista teknologisista ratkaisuista.

Jotta voidaan tuottaa mielenkiintoisia palveluita, jotka vastaavat nykysenioreiden kiinnostusta ja tarpeita, tulisi meidänkin muuttaa omaa suhtautumistamme ikääntymisestä. Sen sijaan, että keskitymme muistuttamaan heitä iän mukana tulevista ongelmista, tulisi meidän korostaa sen positiivisia puolia ja varmistaa monipuolinen palvelutarjonta, josta jokainen voi löytää mieleistänsä tekemistä. Halusivatpa seniorit sitten heittää virkkuukoukun nurkkaan ja lähteä skeittaamaan tai harrastaa asioita mukavasti kotoa käsin, annetaan heille siihen mahdollisuus.

Ikääntyneet, teknologia, tablettilaite, digiloikka

Kyllä ikääntyneistäkin löytyy puhtia digiloikkaan

Teknologia ja ikääntyneet nähdään usein mahdottomana yhtälönä. Ajatellaan, ettei ikääntyneillä ole tarvittavia taitoja sovellusten ja laitteiden käyttämiseen, saati sitten halua opetella näitä asioita. Vika ei kuitenkaan ole jukuripäisissä ikääntyneissä, vaan ennakkoluuloissa.

Kukaan ei ole someseppä syntyessään. Teknologian uusimpien käänteiden perässä pysyminen aiheuttaa harmaita hiuksia nuoremmillekin. Ikääntyneille teknologia on uusi haaste, mutta opastuksen ja kannustuksen avulla hekin voivat hallita sen salat.

DNA:n tuoreen Digitaaliset elämäntavat –tutkimuksen mukaan ikääntyneet suhtautuvatkin yhä myönteisemmin verkossa asiointiin. Jo kaksi kolmesta ikääntyneestä hoitaa pankkiasiat mieluummin netissä kuin pankissa. Myös muiden verkkopalveluiden ja sosiaalisen median käyttö on yleistynyt ikääntyneiden keskuudessa. 70 prosenttia 65-74 -vuotiaista kyselyyn vastanneista oli Facebookissa ja 3 prosenttia paljasti jopa käyttävänsä deittipalvelu Tinderiä.

Eivät kaikki kuitenkaan ole digimummoja ja -vaareja. Ikääntyneiden joukosta löytyy myös henkilöitä, joille teknologia on vastenmielinen riesa, eivätkä he halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Näitä ihmisiä löytyy kuitenkin muistakin ikäryhmistä, aina nuorista lähtien.

Kuilu sukupolvien välillä ei siis olekaan niin syvä, kuin luulisi. Ikääntyneet ja nuoret etsivät teknologisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät ja helpottavat heidän arkeaan tai elämäntilannettaan. Mikäli tuotteen tai palvelun ei koeta välittömästi tuovan lisähyötyä itselle, ei sitä myöskään oteta käyttöön.

Miten ikääntyneet sitten hyötyvät teknologian opettelusta? Ruoat on helppo tilata kotiovelle, ulkomaille muuttaneeseen tyttäreen saa kuvayhteyden ja lääkereseptien uusiminen onnistuu sujuvasti parilla klikkauksella. Teknologian käyttämisellä on kuitenkin ennen kaikkea myös terveydellisiä vaikutuksia. Sen käyttö nimittäin vahvistaa ikääntyneen toimintakykyä ja mahdollistaa näin itsenäisen elämisen pidempään, sekä luo tunteen kehityksen ja yhteiskunnan mukana pysymisestä.

Ikääntyneet ovat usein uteliaita ja kiinnostuneita uutta teknologiaa kohtaan. Palveluita ja tuotteita tulisikin kehittää kuuntelemalla ikääntyneiden mielipiteitä ja hyödyntämällä heidän kokemuksiaan, jotta heille suunnattujen ratkaisujen käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta.

Palveluiden muuttuessa digitaalisiksi on tärkeää tarjota ohjeistusta ja neuvoja ikääntyneille. Vanhakin oppii uusia temppuja ja kokee yhtä lailla onnistumisen iloa. Ennakkoluulojen lietsomisen sijasta tulisi antaa lisävauhtia ikääntyneille, jotta he suoriutuisivat digiloikasta kunnialla.

Siispä reippaasti kannustamaan ikääntyneitä teknologian ihmemaailmaan!

Ikääntyneet, yksinäisyys, blogi, sote

Ikääntyneiden yksinäisyys ei katoa maton alle lakaisemalla

Millaista olisi olla puhumatta sanaakaan kenellekään koko päivänä? Nyky-yhteiskunnan kiireessä hetken hiljaisuus saattaa kuulostaa virkistävältä, jopa trendikkäältä vaihtoehdolta, mutta 300 000:lle ikääntyneelle tämä on arkipäivää, päivästä ja viikosta toiseen. Eikä se tunnu mukavalta.

Yksinäisyydestä on hiljalleen kasvanut keskeisin ikääntyneitä jäytävä tauti. Sanotaankin, että se on tappavampaa kuin ylipaino. Yksinäisyyden on myös todettu lisäävän kuolleisuutta ja terveyspalvelujen käyttöä sekä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Tämä kaikki veloitetaan yhteiskunnan kukkarosta, eikä tule halvaksi.

Ikääntyneiden yksinäisyys ei ole katoamassa, ja siksi sen hoitamiseen tulisi keskittyä nyt toden teolla.

Pitkät välimatkat eristävät ikääntyneet

Monessa tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, mistä yksinäisyyden tunne kumpuaa. Aiemmin syyksi on ajateltu ikääntyneen ystävä- ja tuttavapiirin pienentyminen vanhetessa, mutta nyt on löydetty uusia syitä.

Voimakkaimmin yksinäisyyteen vaikuttavina tekijöinä onkin nostettu esille pitkät etäisyydet palveluiden luokse ja ympäristön esteet, kuten jäiset kadut tai jyrkät ylämäet. Ikääntynyt saattaa kokea, ettei voi enää lähteä kotoaan milloin haluaa, minne haluaa, mikä johtaa elinpiirin pienenemiseen ja eristäytymiseen muista.

Yksinäisyydestä huolimatta moni ikääntynyt haluaa asua kotonaan. Tämä ratkaisu on inhimillinen ja yhteiskunnankin kannalta mieluinen, sillä se tulee halvemmaksi kuin palveluasuminen. Yksin asuminen voi kuitenkin johtaa katalaan kierteeseen, jossa yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta ja näin vaikeuttaa kotona asumista.

Yksinäisyyden kierre katki mielekkäällä tekemisellä

Ikääntyneiden yksinäisyyden taltuttamiseksi tarvitaan ratkaisuja, jotka ottavat huomioon yksilölliset tarpeet. Muutaman kerran päivässä heidän kotonaan nopeasti vilahtavat kotihoitajat eivät riitä takaamaan kuin elintärkeät toimet. Yritä siinä sitten keskustella mukavia, varsinkin kun kyseessä on harmittavan usein uusi ja vieras hoitaja. Yksinäisyyden poistamiseksi vaaditaan lisää käsiä, mutta mistä nämä kädet saadaan?

Yksinäisyystutkija Juho Saaren mukaan ratkaisuja pitäisi etsiä palveluiden ja mielekkään tekemisen kautta. Onkin tärkeää, että palvelut saadaan sinne, missä ikääntyneetkin ovat: kotiin.

Teknologian avulla tämäkin on toteutettavissa ja ikäihmisille voidaan tarjota mahtavia asioita, jotka eivät muuten olisi heille enää mahdollisia. Virtuaalilasien kautta koettu sukellusmatka keinutuolista käsin tai kuvapuheluna suoraan kotiin välitetty nuoruusvuosien rakas harrastus tuo mummoon virtaa moneksi viikoksi.

Teknologia voikin tuoda lohdutusta yksinäisyyteen ja lisätä turvallisuuden tunnetta ilman, että se on pois hoitotyöstä, päinvastoin.

Lisätietoa kotiin välitettävistä harrastuksista: Näin osallistut harrastukseen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!