Avainsana-arkisto: hyvinvointi

Laulukurssista pidettiin Palvelutalo Mäntypuistossa.

Yhteislaulua palvelutalossa videopuhelun välityksellä – kurssista jäi hyvä mieli kaikille

Mäntypuiston palvelutalon asukkaat ja heidän omaisensa osallistuivat laulukurssille, joka toteutettiin reaaliaikaisesti etäyhteydellä palvelutalon yhteisötilaan. Laulukurssilla laulettiin ikivihreitä kappaleita osallistujien nuoruuden ajoilta. Laulattajana toimi musiikkiterapeutti Marjo Helene Haanpää.

”Kurssi pidettiin päiväsalissa ja osallistujia oli joka kerran noin 10 henkilöä”, kertoo palvelun käyttöönotosta vastannut geronomi Päivi Matilainen ja jatkaa, että Mäntypuiston palvelutalon asukkaat tykkäävät laulaa ja oli kiva kokeilla jotain uutta kanavaa toivotun viriketoiminnan toteuttamiseksi asukkaille. Lue tarkemmin Ikivihreät laulukurssista tästä.

Laulukurssista pidettiin Palvelutalo Mäntypuistossa.

Mäntypuiston asukkaat pitivät laulukurssista. Kuva: Palvelutalo Mäntypuisto

Palaute oli positiivista

Laulukurssi järjestettiin kerran viikossa perjantai-iltapäivisin ja sen kesto oli 30 minuuttia. Palaute videopuheluna toteutettavasta yhteislaulusta oli hyvää, asukkaat ja omaiset tykkäsivät kurssin sisällöstä. ”Kurssista jäi hyvä mieli kaikille, niinpä olemme jatkossakin mukana meille sopivina ajankohtina”, toteaa Matilainen.

Tekniset vaatimukset olivat palvelutalossa kunnossa ja ryhmän koko koettiin sopivaksi. Kiitosta saivat myös selkeät laulujen sanat, yksittäin jaetut monisteet helpottivat seuraamista. Kurssi toteutettiin videopuheluna. Etäyhteys heijastettiin kannettavasta tietokoneesta seinälle, jolloin ohjaajana toimineen musiikkiterapeutti Marjo Helenen ohjausta oli helppoa seurata isolta ruudulta pidemmänkin etäisyyden päästä. Ohjaajan ääni ohjattiin tulemaan lisäkaiuttimista, jotka olivat valmiina salissa.

Uuden aloittaminen vaatii kokeilevan mielen

”Lähinnä kokeilumielessä lähdin tähän mukaan ja positiivisesti yllätyin. Kokeilimme kerran myös tuolijumppaa, mutta sen toteuttaminen onnistuu täällä omin voimin” Päivi Matilainen kertoo omista kokemuksistaan. Sanoste Oy:n videopuheluna toteutettavat laulukurssit ja liikuntatunnit kuten tuolijumppa ovat palveluita, joita markkinoilla on ollut saatavilla vasta vähän aikaa. Uuden palvelun kokeileminen vaatii aina käyttäjiltään innostusta ja rohkeuttakin.

Mäntypuiston palvelutalon osalta maksullisiin kursseihin ja toimintoihin tarvitsee olla esimiesten hyväksyntä. Lisäksi toimintojen onnistuminen vaati työvuorollisen suunnittelun eli kaikki toiminnot suunniteltiin hyvissä ajoin etukäteen. Mäntypuiston palvelutalo tarjoaa tehostettua palveluasumista 24 huoneistossa ja lyhytaikaishoitoa kahdessa huoneistossa. Se on yksi Mikkelin Kotikaari ry:n yksiköistä ja sijaitsee Mäntyharjulla, Etelä-Savossa. Palvelutalossa on erikseen pienryhmäkoti ja palveluasuminen ja sen asukkaina on ikäihmisiä ja kehitysvammaisia.

Tutustu Sanoste Oy:n laulukursseihin

Lue lisää Mäntypuiston palvelutalosta

Aivojumppaa etänä mielenterveyskuntoutujille. Kuva: Emma Simpson / Unsplash

Aivojumppaa etäyhteydellä – uusi virikepalvelu aktivoi mielenterveyskuntoutujia

Attendo Jokikodon asiakkaat osallistuvat viikoittain aivojumppaan, joka välitetään kuvapuheluna yhteisötilassa olevaan televisioon. Asiakkaat osallistuvat siihen mielellään, jopa ne asiakkaat, joita se aluksi jännitti.

Teknologiaa voidaan hyödyntää mielenterveyskuntoutujien virike- ja harrastustoiminnassa. Tätä mieltä ovat Harjavallassa sijaitsevan Attendo Jokikodon asiakkaat ja henkilökunta, kun he ovat osallistuneet säännöllisesti aivojumppaan. 

”Haluamme kehittää toimintaa, keksiä uusia virikemuotoja ja aktivoida asukkaita eri tavoin”, kertoo geronomi Johanna Ojala. Aivojumppa kehittää aivojen ja kehon eri osien yhteistoimintaa ja virkistää mieltä ja muistia. Harrastus- ja viriketoiminnalla tuetaan asiakkaiden voimavaroja ja ylläpidetään toimintakykyä. Teknologia tuo fysioterapeutin toteuttaman palvelun helposti hoivakodin asiakkaiden saataville.

Aivojumppaa etänä mielenterveyskuntoutujille. Kuva: Emma Simpson / Unsplash

Aivojumppaa etänä mielenterveyskuntoutujille. Kuva: Emma Simpson / Unsplash

Näkeekö ja kuuleeko ohjaaja ihan oikeasti osallistujat?

Pääosin palveluun osallistuvat ovat n. 55-65-vuotiaita. Heidän kuntonsa vaihtelee: osa istuu pyörätuolissa ja osa liikkuu vielä itsenäisesti ilman apuvälineitä. Kaikilla osallistujilla on mielenterveys- tai päihdetaustaa, sekä usealla asukkaalla on jonkinasteinen muistiongelma.

Aluksi osallistujat olivat ihmeissään siitä, että voiko ohjaaja kuulla ja nähdä heidät, sillä palvelu tulee televisioon. 

Fysioterapeutin ohjaaman jumpan kesto on 30 minuuttia kerrallaan ja siinä yhdistetään helppoja käsien ja jalkojen liikkeitä erilaisiin sanaleikkeihin, riimittelyyn ja arvuutteluun. Kaikki liikkeet tehdään istuen tuolilla. Ohjauksessa korostuu selkeys ja toistot, ja liikkeet tehdään rauhallisessa tahdissa. Palvelu on aina reaaliaikainen ja vuorovaikutteinen. Fysioterapeutti Marjo Mansokoski näkee omalta näyttöruudultaan osallistujat ja toteuttaa viriketoimintaa huomioiden osallistujien toimintakyvyn. Tutustu aivojumppa-palveluun täältä.

Mielenterveyskuntoutujat käyttävät teknologiaa

Teknologia kuuluu monen mielenterveyskuntoutujan arkeen, erityisesti nuorempien. Jokikodossa asiakkaat ovat sen ikäisiä, että heillä on haasteita tietokoneen ja älypuhelimien käytössä. Tämä ei kuitenkaan ole haitannut uuteen palveluun osallistumista.

”He ovat tykänneet ja mielellään osallistuneet jumppaan. Osallistujia on vaihtelevasti n. 4-7, muutama jää taka-alalle mutta olemme huomanneet, että he osallistuvat sieltä. Myös psyykkinen vointi vaikuttaa siihen, onko hyvä päivä osallistua viriketoimintaan”,

 Johanna Ojala toteaa ja jatkaa ”kuvapuheluna toteutettava viriketoiminta sopii kaikille ikäryhmille”.

Palveluun osallistuminen on ollut helppoa. ”Työvuorossa oleva ohjaaja yhdistää kannettavan tietokoneen televisioon ja vastaa ohjaajan soittamaan kuvapuheluun”, Ojala kertoo.

Tutustu uuteen palveluratkaisuun täällä.

 

Fasciamethod senioreille, sidekudos

FasciaMethod kasvattaa suosiotaan – Mistä trendilajissa on kyse?

Faskia on lihasta ympäröivä verkkomainen kalvo, joka oikeastaan pitää meitä kasassa. Tietoisuus sen merkityksestä on kasvanut viime vuosina. Tutustu FasciaMethod -kurssiin verkkokaupassamme

Trendilajiksi nousseessa FasciaMethodissa keskitytään kehon liikkuvuuden lisäämiseen sekä kireiden ja jännittyneiden lihasten avaamiseen. Harjoitteissa tavoitteena on nivelten luonnollisten liikeratojen säilyttäminen sekä koko kehon rentouttaminen ja nesteytys. Suomalaisten fysioterapeuttien kehittämässä menetelmässä paneudutaan kokonaisvaltaiseen kehonhuoltoon, mikä on erittäin tärkeää sekä paljon urheileville että myös ikääntyneille.

FasciaMethod -tuntien jälkeen olo on kevyempi ja itseään on helpompi kannatella ryhdikkäämmässä asennossa.

 

Rento ja hyvin nesteytynyt keho on tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin perusta. Liikkuvuuden heikentyminen johtuu usein faskian kuivumisesta, mikä vaikuttaa koko kehoon lihasten ja lihaskalvon kireytenä. FasciaMethodissa tehtävät dynaamiset pumppaavat liikkeet helpottavat lihasjännitystä ja auttavat nesteen imeytymistä kudoksiin.

”FasciaMethod -tuntien jälkeen olo on kevyempi ja itseään on helpompi kannatella ryhdikkäämmässä asennossa”, tiivistää fysioterapeutti Eija Akiola.

Lihaskuntoa ja rentoutusta – 5 syytä valita FasciaMethod uudeksi harrastukseksi

1Parantaa lihastasapainoa.
Laajoja liikeratoja suosivien liikkeiden ja täsmävenytysten avulla avataan jännittyneitä ja kireitä lihaksia sekä vahvistetaan heikkoja lihaksia.

2. Kehittää liikehallintaa

FasciaMethodissa hyödynnetään kehon pitkiä lihaksia. Harjoitteet tehdään jatkuvassa pienessä liikkeessä pysyen, mikä kehittää tasapainoa ja koordinaatiokykyä.

3. Vahvistaa ja aktivoi syviä lihaksia
Faskia on yhteydessä kehon syviin lihaksiin. Harjoitteet vahvistavat ja aktivoivat ryhtiä kannattelevia lihaksia, kuten lantionpohjalihaksia.

4. Rentouttaa kehoa
Harjoitteiden avulla voidaan helpottaa lihasjännittyneisyyttä ja tehostaa lihasten palautumista. Rauhalliset liikkeet tehdään hengityksen tahdissa.

5. Tehostaa suorituskykyä
Kireät ja jumissa olevat sidekudokset heikentävät suorituskykyä urheilutilanteessa. Lihasvoiman sekä tuki- ja liikuntaelinten kunnossa pitämisen edellytyksenä onkin hyvinvoiva faskia.

Tutustu FasciaMethod -kurssiin verkkokaupassamme

Osta harrastukset verkkokaupasta, fasciamethod senioreille
Tuolijumppa

Harrastustunnit kätevästi kotiin

Sanoste välittää harrastustunteja kuvapuheluna tablettilaitteeseen tai kannettavaan tietokoneeseen. Suosituille FasciaMethod -tunneille voikin nyt osallistua helposti kotoa tai vaikka kesämökin laiturilta käsin. Reaaliaikaisen yhteyden avulla tunnin vetäjä pystyy neuvomaan ja opastamaan osallistujaa ja vastavuoroisesti osallistuja voi esittää hänelle kysymyksiä. Tunnit on suunniteltu erityisesti ikääntyneille, mutta mitään ikärajaa niihin osallistumiseen ei ole.

”Haluamme tarjota kaikille ikäihmisille mahdollisuuden osallistua suosittuun FasciaMethodiin, asuvat he sitten missä päin Suomea tahansa”, toteaa Sanoste Oy:n toimitusjohtaja Marianne Dannbom.

Tutustu palveluvalikoimaan verkkokaupassamme
Lue lisää kuvapuheluna välitettävistä reaaliaikaisista palveluista

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 25.5.2018 (Sanoste Oy)

 

Tilaa uutiskirjeemme

Saat ajankohtaista tietoa uusista palveluistamme!

Helena, 78, käy laulamassa hoivakodissa asuvan miehensä kanssa: ”Mukavaa, että on yhteistä tekemistä”

Hämeenlinnalaisen hoivakodin yhteisötilassa on innostunut tunnelma. Hoivakodin asukkaat, heidän omaisensa ja henkilökunta ovat kerääntyneet odottamaan kuvapuheluna välitettävän laulukurssin alkamista. Tutun soittoäänen pirahtaessa soimaan alkaa tapahtua.

Television ruudulle ilmestyvät laulukurssin ohjaajan jo tutuksi tulleet kasvot ja hän tervehtii osallistujia iloisesti. Sitten ohjaaja napauttaa pianosta ensimmäiset sävelet ja ryhtyy laulamaan heleällä äänellä. Pian yhteisötilassa raikuvat vanhat tutut kappaleet ja iloinen laulu.

Laulukurssi kerää runsaan joukon osallistujia joka viikko. Osa heistä on ollut aikaisemmin kuorossa tai harrastanut laulamista muuten, osa taas ei koskaan. Silti kaikki osallistuvat innokkaasti yhteiseen lauluhetkeen.

”Aarno lähtee aina iloisin mielin laulamaan. Olemme osallistuneet lauluhetkiin joka kerta, kun niitä on järjestetty, kertoo hoivakotiin miehensä luokse vierailulle tullut Helena Heikurainen.

 

Hetken voi taas tuntea itsensä siksi parikymppiseksi tytöksi,
joka odotti tanssilavan laidalla kutsua valssiin.

 

Tutut kappaleet herättävät rakkaita muistoja

Helena toimi yli 20 vuotta Parkinsonin tautia sairastavan miehensä omaishoitajana. Viime heinäkuussa hänen puolisonsa muutti Mainiokoti Härkämäkeen. Vaikka muutos oli iso 55-vuotta naimisissa olleelle parille, löytyy arjesta yhä yhteisiä ilon hetkiä.

Laulukurssille osallistuminen on tuntunut hyvältä. On ollut oikein mukavaa, kun on tällaista yhteistä tekemistä”, Helena kertoo. Hän käy vierailulla miehensä luona useita kertoja viikossa.

Kurssilla lauletut ikivihreät kappaleet ovat tuttuja menneiltä vuosilta. Sanat muistuvat hyvin mieleen, eikä niitä tarvitsee lukea paperilta. Kappaleet tempaavat mukaansa herättäen nuoruusvuosien muistoja, ja hetken voi taas tuntea itsensä siksi parikymppiseksi tytöksi, joka odotti tanssilavan laidalla kutsua valssiin.

”On tuntunut ihanalta kuulla jälleen näitä vanhoja kappaleita. Ei tuo mieheni kovin kovalla äänellä laula, mutta mukana on kuitenkin”, Helena toteaa hymyillen.

Tasapainojumppa
Tuolijumppa

Läsnäolo ja ilo välittyvät kuvapuhelun kautta

Laulukurssille osallistuminen on monen hoivakodin asukkaan ja heidän läheisensä mieleen. Osallistujia ei häiritse, vaikka laulukurssin ohjaaja ei ole fyysisesti paikan päällä, sillä hän on aidosti läsnä kuvapuhelun avulla.

”Kaikki on sujunut oikein hyvin. Ei ole haitannut yhtään, ettei esilaulaja ole täällä hoivakodissa”, Helena summaa.

Ohjaajan seuraaminen isolta ruudulta onkin kätevää, kun laulajia on paljon, sillä kaikki saavat häneen helposti näköyhteyden. Reaaliaikaisesti tapahtuva kohtaaminen tuntuu yhtä lailla merkitykselliseltä, kuin jos ohjaaja olisi samassa tilassa. Hymyilevät kasvot saavat iloiselle mielelle huolimatta siitä, ovatko ne vieressä istuvan laulajan vai ruudulla näkyvän ohjaajan.

Tutustu palveluvalikoimaan verkkokaupassamme
Lue lisää kuvapuheluna välitettävistä reaaliaikaisista palveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Saat ajankohtaista tietoa uusista palveluistamme!

Laulellen suihkuun – uusi virikepalvelu tuo ilon ikäihmisille

Mainiokoti Härkämäki osallistuu viriketoimintana laulukurssiin, joka välitetään kuvapuheluna viikoittain televisioon. Hoivakodin johtaja Katriina Laaksonen on erittäin tyytyväinen palveluun, sillä se on lisännyt asukkaiden ja henkilökunnan yhteisöllisyyttä.

“Ei kultainen nuoruus jää unholaan,
vaan muistoissain jälleen sen luoksein saan.”

Musiikin voima on ihmeellinen. Osa Härkämäen asukkaista ei enää sairautensa vuoksi kykene puhumaan, mutta laulun alkaessa kaikki innostuvat ja sanat löytyvät jälleen. Tutut laulut tuovat muistisairaalle elämyksiä ja hyvän mielen. Viriketoiminta piristää monin eri tavoin. Matka yhteiseen tilaan lisää liikuntaa ja lauluista riittää uutta keskusteltavaa ennen ja jälkeen laulukurssin. Hyvä mieli säilyy pitkään ja asukkaat menevät jopa laulaen suihkuun.

“Parasta laulukurssissa ovat olleet tutut kappaleet, musiikki ja yhdessäolo”, sanoo Laaksonen.

Muistisairaatkin osaavat toimia teknologian kanssa

Katriina Laaksosen kokemuksen mukaan keski-ikäiset kuvittelevat usein, että teknologia on monimutkaista ja aiheuttaa vierauden tunnetta. Käytännön kokemus on kuitenkin osoittanut toisin. Hoivakodin asukkaat eivät vierasta kuvapuheluna televisiosta tulevaa palvelua lainkaan. He kokevat, että musiikkiterapeutti on oikeasti läsnä.

“Muistisairaat toimivat teknologian kanssa kuin kalat vedessä. Esteenä teknologian hyödyntämiseen ovat meidän työssäkäyvien asenteet”, hän summaa.

Mehiläinen-konserni on tehnyt jo pitkään töitä laadun eteen. Henkilökunta ymmärtää, että teknologisen kehityksen kärjessä pysyminen on tärkeää. Tästä syystä he päättivät kokeilla Sanosten tarjoamia uusia virikepalveluita.

Palvelu välitetään kannettavaan tietokoneeseen, joka on liitetty televisioon. Sanosten tuotepäällikkö Linus Korhonen on etukäteen testannut palvelua hoivakodin henkilökunnan kanssa ja varmistanut, että tekniikka varmasti toimii.


Laulukurssin alkaessa asukkaat ja henkilökunta kerääntyvät yhteisötilassa olevan television ääreen.

Myönteistä palautetta tulee paljon

Yhteinen lauluhetki toteutuu kuvapuhelun avulla. Näkö- ja kuuloyhteys toimii molempiin suuntiin, joten musiikkiterapeutti Marjo Helene Haanpää on television ruudussa reaaliaikaisesti.

Yhdessä laulaminen lisää yhteisöllisyyttä asukkaiden ja hoitajien kesken. Asukkaiden läheisetkin ovat voineet osallistua lauluhetkeen.

“Ajattelimme ensin pitää pienen paussin laulukurssin kanssa ja tilata uuden vasta myöhemmin keväällä. Myönteistä palautetta tuli kuitenkin niin paljon, että tilasimme uuden kurssin heti edellisen loputtua!” Laaksonen kertoo.

Tutustu palveluvalikoimaan verkkokaupassamme
Lue lisää kuvapuheluna välitettävistä reaaliaikaisista palveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Saat ajankohtaista tietoa uusista palveluistamme!

Hoivakoti kokeili uutta viriketoimintaa: ”Henkilökunta pystyy nyt luomaan asukkaisiin yhteyden aivan uudella tavalla”

On tiistai-iltapäivä hankolaisessa hoivakodissa. Asukkaat ovat kokoontuneet yhteisötilaan viikoittaista tuolijumppaa varten. Alkamassa oleva jumppa poikkeaa kuitenkin perinteisestä, sillä ohjaaja ei saavu paikan päälle, vaan jumppa tulee reaaliaikaisena kuvapuhelun välityksellä.

”Henkilökuntamme ohjasi aikaisemmin itse jumppia, mutta ne alkoivat olemaan aina ihan samanlaisia. Meiltä loppuivat ideat kesken, joten päätimme kokeilla jotakin uutta”, hoivakodin johtaja Ann-Charlott Welander toteaa.

Hauskat yhteishetket mursivat henkilökunnan ennakkoluulot

Ensimmäisellä kerralla kuvapuheluna välitettävään tuolijumppaan osallistuminen jännitti. Henkilökunta suhtautui uuteen palveluun varauksella, sillä he eivät ole tottuneet käyttämään teknologiaa työssään. Myös asukkaiden reaktiot mietityttivät.

”Suurin osa asukkaistamme on muistisairaita ja erittäin huonokuuloisia, joten mietimme aluksi, pystyvätkö he seuraamaan jumppaohjeita kuvayhteyden kautta. Yllätyimme kuitenkin positiivisesti. Asukkaiden oli helppo pysyä mukana rauhallisessa tahdissa ja kaikilla oli mukavaa!” Welander kertoo.

Henkilökunta huomasi nopeasti uuden palvelun tuomat hyödyt myös omassa työssään. Kun viriketoimintaa oli vetämässä toinen henkilö, pystyivät he osallistumaan jumppaan yhdessä asukkaiden kanssa. Aikaa ja energiaa jäi samalla myös muun toiminnan ideointiin ja järjestämiseen.

”Henkilökuntamme on nauttinut eniten siitä, että he pystyvät luomaan asukkaisiin aivan toisenlaisen yhteyden ja olemaan heille näin vahvemmin läsnä.”

Jumppaaminen on vaikuttanut positiivisesti asukkaisiin

Hoivakoti Lähteeseen tullessaan moni ikäihminen on ollut suhteellisen huonossa kunnossa. Nyt asukkaat ovat jumpanneet kuvapuhelun välityksellä lokakuusta asti. Säännöllisen liikunnan vaikutukset ovat alkaneet näkyä niissäkin asukkaissa, joiden ennusteet eivät alun perin olleet kovin hyviä.

”Olemme huomanneet, että säännöllinen jumppa muun viriketoiminnan yhteydessä ylläpitää niiden asukkaiden toimintakykyä, joiden sairauteen voidaan vaikuttaa fyysisellä liikunnalla”, Welander kertoo.

Enää asukkaat eivät ihmettele, miksi jumppaohjaajaa ei ole fyysisesti paikan päällä, vaan he tietävät hänen ilmestyvän heijastettuna yhteisötilan seinälle jumpan alkaessa. Kuvapuheluna välitettävään tuolijumppaan osallistumisesta onkin muodostunut asukkaille tuttua puuhaa ja he odottavat sitä innolla joka tiistai.

”Välillä jumppaliikkeet saattavat tuntua meistä henkilökunnasta hieman haastavilta. Silloin yleensä joku asukkaista yllättää ja näyttää, että näin tämä liike kuuluu tehdä!” Welander naurahtaa.

Tutustu palveluvalikoimaan verkkokaupassamme
Lue lisää kuvapuheluna välitettävistä reaaliaikaisista palveluista

Tilaa uutiskirjeemme

Saat ajankohtaista tietoa uusista palveluistamme!

Matti, 85, jumppaa suomalaisen fysioterapeutin ohjauksella ulkomailta käsin: ”Tämä on huippu juttu”

Uteliaisuus ja kokeilunhalu ovat siivittäneet 85-vuotiaan Matti Salon elämää nuoresta asti, jolloin hän liittyi ilmailualalle. Monen mutkan ja mantereen jälkeen hän löysi itsensä viimein viettämästä eläkepäiviä Espanjan Aurinkorannikolta.

Sama utelias asenne sai hänet kokeilemaan myös kuvapuheluna välitettävää tuolijumppaa.

”Tämä on ollut aivan mainio juttu! Pystyn osallistumaan omalla äidinkielelläni ohjattuun jumppaan Espanjassa. Itsekseen ei tulisi venyteltyä, joten ohjaajalta saatu motivointi ja opastus ovat olleet enemmän kuin paikallaan.”

Nyt tuolijumpasta on tullut viikoittainen harrastus. Matti on löytänyt olohuoneesta jakkarallekin vakiopaikan, jossa se odottaa valmiina seuraavaa jumppakertaa.

Kuvapuhelu tuo suomenkieliset harrastukset ulkomaille

Nykypäivänä harrastukset kulkeutuvat kuvapuhelun avulla sinne, missä osallistujat ovat. Suomalaisten fysioterapeuttien ohjaamille harrastustunneille riittääkin kysyntää myös Aurinkorannikolla.

”Varsin moni meistä on päivittäisessä arkielämässään eristäytynyt. On tavattoman piristävä temppu, että voi omasta kodistaan käsin osallistua helposti tällaiseen sosiaaliseen toimintaan”, Matti kuvailee.

”Ei tulisi mieleenkään lähteä minnekään paikalliseen liikuntaryhmään, kun ei tuo espanjan kieli meikäläiseltä tahdo taipua.”

Harrastuksiin osallistumiseen tarvitaan tablettilaite tai kannettava tietokone. Matille tietokoneen käyttö oli jo ennestään tuttua, joten palveluun kirjautuminen sujui näppärästi muutaman kerran jälkeen.

Tuolijumppa
Lihaskuntojumppa senioreille

Säännöllisen jumppaamisen vaikutuksetkin alkavat jo näkyä hyvinvoinnissa ja nälkä tuntuu vain kasvavan syödessä.

”Ensimmäisellä kerralla tuli ihan hiki otsaan, kun vanhat luut menivät oikeisiin asentoihin”, Matti virnistää, ”Seuraavaksi haluaisin kokeilla lihaskuntojumppaa ja katsoa, mitä lihakseni siitä tuumaisivat.”

Muuttolintu löysi paikkansa etelän lämmöstä

Matti kuului pitkään niihin suomalaisiin, jotka syksyn tullessa pakkasivat tavaransa ja muuttivat talveksi Espanjan lämpöön. Pikkuhiljaa elämän painopiste siirtyi kokonaan Aurinkorannikolle, samalla tavalla, kuin kymmenientuhansien muidenkin suomalaisten.

”Olen jo sen verran varttuneempi kaveri, että terveydentilani rajoittaa Pohjolan pimeydessä ja kylmyydessä olemista. Meillä ikäihmisillä on täällä leudossa ilmastossa merkittävästi helpompaa kaikin puolin, psyykkisesti ja fyysisesti.”

Rannikkoseudulle onkin syntynyt laaja suomalaisten yhdistys- ja kerhotoiminta, joka tarjoaa aktiviteetteja ja yhteistä tekemistä. Vakiintuneeksi tavaksi on muodostunut esimerkiksi viikoittainen hernekeittoateria, joka kokoaa Espanjan suomalaiset yhteen.

Välillä etelän lämpö vie kuitenkin mehut, eikä kaikkeen toimintaan jaksa lähteä mukaan.

”Me ikäihmiset pyrimme löytämään itsellemme mielekästä tekemistä, mutta joudumme usein kieltäytymään omien voimavarojemme puitteissa. Mieli tekisi olla paljon aktiivisempi, mutta resursseja täytyy käyttää säästeliäästi.”

”Olen ihmisenä aika muutosvalmis”

Työnsä ansiosta ympäri maailmaa matkustanut Matti kokee teknologian väylänä uusiin mahdollisuuksiin. Hänen ikävuosiinsa mahtuu laaja kokemus maailman muuttumisesta ja uusien ratkaisujen omaksumisesta. Kuvapuheluna välitettävä jumppa tuntuukin vain luonnolliselta jatkumolta digitaalisessa kehityksessä.

”Ilmailuala oli vielä aivan lapsen kengissä, kun lähdin siihen mukaan. Oli suunnattoman suuri juttu, jos joku lensi vaikkapa Suomesta Ruotsiin lentokoneella. Nykyäänhän se on aivan arkipäiväinen asia. Uskon, että digitaaliset ratkaisut tulevat lähivuosien aikana yleistymään aivan samalla tavalla”, Matti tiivistää.

Myös Matin lapset ovat löytäneet paikkansa kuka mistäkin maailmankolkasta, mutta kuvapuhelun ansiosta he ovat aina vain muutaman klikkauksen päässä.

”Välimatkat ovat todellakin kadonneet teknologian ansiosta. Sähköisessä mielessä olemme vierekkäin täällä maapallolla, kaikki me miljardit ihmiset.”

 

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Ruokavalio kivunhoidossa, kipusairaanhoitajan top 5 vinkkiä hyvään ruokavalioon

Kipusairaanhoitaja Leena Vallin: ”Oikea ruokavalio on perusta kivun itsehoidossa”

Moni kivuista kärsivä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa suoraan kipuun, sen ilmentymiseen ja hoitoon. Hyvä kivun hoito on kokonaisvaltaista ja moniammatillista, mutta itsehoito on kuitenkin kaiken perusta. Kivun syyn selvittäminen ja mahdollisuuksien mukaan syyn poistaminen ovat hoidossa ensisijaisia tavoitteita.

Kiputila syntyy usein kehossa vallitsevasta tulehdustilasta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat esim. nivelkivut nivelrikossa, selkäkivut, päänsärky ja migreeni, suolistosairaudet ja niiden aiheuttamat kivut sekä hermosäryt. Reumassa ja fibromyalgiassa ravinnolla ja kivulla on selkeä yhteys.

Voiko ruokavaliolla todellakin olla merkitystä kivun hoidossa?

Suomessa hoidossa mennään yleensä lääkkeet edellä, vaikka perustellumpaa ja helpompaa sekä ennen kaikkea riskittömämpää olisi puuttua elintapoihin: oikeanlaiseen ravintoon, riittävään lepoon ja liikuntaan. Näin myös sivuvaikutuksia ilmenisi vähemmän.

Olen ammatiltani kipusairaanhoitaja ja luennoin ravinnon merkityksestä kivun hoidossa. Luennoillani minulta kysytään usein, voiko ruokavaliolla olla todellakin merkitystä kivun hoidossa? Vastaukseni on kyllä! Olen itsekin ollut kipupotilas ja omakohtaisella ruokavaliomuutoksella olen saanut kipuni hallintaan. Suosin kasviksia, vihanneksia ja kotimaisia marjoja. Näistä saatavat vitamiinit toimivat antioksidantteina eli estävät soluja hapettumasta. Itselleni sopii myös viljaton ruokavalio ja käytän ruoan valmistuksessa aitoja, puhtaita raaka-aineita. Liika sokeri ja runsas hiilihydraattipitoinen ravinto voivat ylläpitää kipuja.

Kivun taustalla voi olla ruoan aiheuttama hiljainen tulehdus

Amerikkalaisen Kardiologisen yliopiston julkaisussa (01/2008) referoitiin O’Keefe and co tutkimusta, jossa kuvattiin, kuinka ruoka voi aiheuttaa aterian jälkeen kehossa hiljaisen tulehduksen. Tämä matala-asteinen tulehdus on monien kroonisten sairauksien ja kipujen taustalla. Pronutrionisti Reijo Laatikainen kirjoittaa samasta aiheesta omassa blogissaan.

Suoliston hyvä kunto on kivun hoidossa todella keskeistä ja siksi hyvien maitohappobakteerien jatkuva käyttö on suositeltavaa. Kaikessa ravintoon liittyvässä tulee kuitenkin muistaa kohtuus. Jos sinulla on jatkuva lääkitys, kannattaa lisäravinteista keskustella ravintovalmentajan tai lääkärin kanssa.

Kipusairaanhoitajan 5 vinkkiä kivuttomampaan arkeen – Ota nämä asiat huomioon ruokavaliossasi

1. Kiinnitä huomiota siihen, mitä laitat pannulle. Ruoan valmistustapa voi ylläpitää hiljaista tulehdusta. Monityydyttymätön rasva esim. auringonkukkaöljy ei kestä paistamista ja muuttuu kehossa tulehdusta aktivoivaksi. Ruoanlaitossa kannattaakin suosia voita ja oliiviöljyä sekä mietoja ruoanvalmistus lämpötiloja.

2. Syö kotimaisia marjoja. Tulehdustilassa bradykiniini niminen proteiini, eli aminohappo, aktivoituu. Voimakkaat antioksidantit, kuten antosyanit ja polyfenolit vähentävät tätä tulehdusta. Hyvä lähde näille antioksidanteille ovat mm. violetit ja siniset marjat, kuten mustikka.

3. Vaihda emäsvoittoiseen ruokavalioon. Vihreä ravinto on kivun ja tulehduksen hoidon kannalta suositeltavampaa kuin happoa tuottava liha-, maito- ja viljatuotepitoinen ruokavalio. Suosi siis kasviksia, kuten parsakaalia ja muita kaaleja, tomaattia, avokadoa, selleriä sekä inkivääriä.

4. Tarkista, että saat tarpeeksi kuitua ja ravinteita. Gluteiinittomat kuidut hillitsevät tulehdusta, samoin Omega 3:n ja 6:n oikea tasapaino. Kolmosta tulee saada enemmän kuin kuutta. Myös kuidun ja lisäravinteiden, kuten D-, C-, E-vitamiinien lisäämisestä ruokavalioon on hyötyä.

5. Aterioi säännöllisesti. Heittelehtivä verensokeri voi aiheuttaa monelle päänsärkyä. Huomio kannattaa siis kiinnittää säännölliseen ateriointiin ja välttää mm. tanniineja (viini, rypäleet), endotoksiineja (bakteerien sisällä syntyviä myrkkyjä, esim. homeet viljoissa), natriumglutamaattia (E621 lisäaine, joka parantaa säilyvyyttä) ja aspartaamia (E951 keinotekoinen makeutusaine). Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi kasvikset ja pähkinät.

 

Leena Vallin
sairaanhoitaja, kivunhoidon asiantuntija, lymfaterapeutti
Lisätietoa: sairaanhoitopalveluleena.com

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Meditaatio, nollaus, läsnäys, mindfulness

Vieraskynä Kati Reijonen: Nollaa iloa elämään

Meditoimisesta puhutaan nykyisin paljon. Mitä se oikein tarkoittaa?

Meditoiminen käännetään suomeksi joskus mietiskelyksi. Vaikka meditointia on eri lajeja, se on yksinkertaisimmillaan itseasiassa mietiskelyn vastakohta. Se on levollisen valppauden tila, jossa ollaan hereillä, mutta hyvin keskittyneessä ja rentoutuneessa tilassa, eikä ajatella mitään.

Minä kutsun meditoimista nollaamiseksi. Mielestäni meditoiminen on nimenomaan nollaamista, palaamista siihen nollatilaan, jossa aloitimme elämäntaipaleemme, äitiemme vatsassa, lämpimässä vedessä, hiljaisuudessa. Turvassa. Sinne me sitten kaipaamme koko elämämme takaisin.

Nollaamisessa ei ole mitään mystiikkaa. Se on ikivanha aivoharjoitus, joka vahvistaa niitä aivojen osia, joissa ongelmanratkaisukykymme ja korkeampi ajattelumme sijaitsevat. Se rauhoittaa käpyrauhastamme, joka aktivoituu stressitilanteessa ja vähentää stressihormonien erittymistä. Meditoiminen siis rauhoittaa ja parantaa keskittymistä. Se lisää hyvänolon hormonien eritystä.

Meditoinnin lisäksi nykyisin puhutaan myös mindfulnessista. Olen keksinyt sillekin suomenkielisen nimen läsnäys. Läsnäys on mindfulnessin karvalakki- ja villasukkaversio. Se on sen sauna- ja sieniretkiversio. Se on sen murtomaahiihtoversio.

Hieno kuvaus läsnäyksestä löytyy Aleksis Kiven runosta Kesäyö:

Siinä kauvan seisoin
äänetönnä äänettämäs yössä;
vasten valkeet
rankaa nojaten mä viivyin
tyynehenä kuin tää yö, tää niittu.
Hengitystä povestani en mä kuullut,
kuullut en mä lehden liikahdusta
koivus
mutta usein, täällä vallitessa rauhan
rinnassam ja kaikkialla
ympärilläm,
rauhan syvän niinkuin haudan kammiossa,
kuni ehtis
soma kuiskaavainen ääni
meille hiljaisuuden kaaoksesta.

Kaikki suomalaiset tunnistavat raukean sulautumisen saunankiukaasta nousevaan vesihöyryyn, sen tunteen, kun keho tuntuu liian raskaalta, jotta sitä jaksaisi liikuttaa eikä päässä ole yhtään ajatusta. Se juuri on läsnäystä.

Läsnäystä on myös hiihtolenkin jälkeinen hikinen uupumus ja jouluaaton iltapäivän sinisyys. Läsnäys on kiireettömyyttä ja meneillään olevaan hetkeen rauhoittumista. Suomalainen perinteinen elämänmeno oli täynnä läsnäystä mutta nyt on toinen aika. Siksi tarvitaan uusia keinoja hiljentymiseen, sellaisia kuten nollaaminen.

Tutustu kotiin välitettäviin harrastuksiin

Vaikka meditoiminen yleensä ja nollaaminen erityisesti eivät liity mihinkään uskontoon, useimpien uskontojen piirissä meditoidaan. Hiljentyminen on olennainen osa hengellisyyttä. Nollaus sopii kuitenkin kaikille, uskontoon ja elämänkatsomukseen riippumatta.

Nollaaminen ei edellytä mitään aikaisempaa kokemusta. Ainoa asia mitä se vaatii, on uteliaisuus ja halu kokeilla jotain uutta.

Kati Reijonen
muotoilutohtori ja -kouluttaja, meditaatio-ohjaaja ja kirjailija
Kati on kirjoittanut kaksi kirjaa. Huhtikuussa 2018 ilmestynyt Iso Ajatus. Pitäisikö Jumalalle antaa vielä mahdollisuus? tarkastelee Jumala-ilmiötä uskontojen ulkopuolelta, uteliaisuuden näkökulmasta. Lisätietoja: katireijonen.com

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

84-vuotias Aili jumppaa kuvapuhelun välityksellä

Aili, 84, jumppaa kuvapuhelun välityksellä: ”Riittää, että osaa painaa yhtä nappia”

Torstai iltapäivisin 84-vuotias Aili Wahlman on kiireinen viikoittaisen harrastuksensa parissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa jumppa, sillä ohjaaja on toisella puolella Suomea ja antaa ohjeita kuvapuhelun välityksellä.

”En olisi ikinä arvannut, että vielä joku päivä osallistun jumppaan tällä tavalla. Mutta täällä sitä vaan voimistellaan! On niin helppoa, kun jumppa tulee minulle kotiin.”

Kerran viikossa Aili nappaa kainaloonsa tablettilaitteen ja asettelee sen olohuoneen pöydälle. Laitteen pirahtaessa hän vastaa ohjaajan soittoon konkarin elkein.

”Ei tässä paljoa taitoa vaadita, riittää että osaa painaa yhtä nappia. Voisiko tämän helpompaa ollakaan? Ystäväni aina ihastelevat, kun kerron heille millaiseen jumppaan osallistun”, Aili naurahtaa.

Ohjaaja motivoi jumppaamaan

Ratkaisu on Pertunmaalla asuvan Ailin kannalta kätevä, sillä harvaan asutulla paikkakunnalla kaikki harrastusmahdollisuudet ovat kirkonkylässä, eikä niiden luokse pääse ilman omaa kulkuneuvoa.

Yksinään jumppaaminen tahtoo jäädä tekemättä, mutta ohjaajan ollessa läsnä neuvomassa ja kannustamassa, tulee jumppaliikkeisiinkin uutta puhtia.

”Välillä on hiukan laiska olo, eikä huvittaisi jumpata. Mutta sitten ohjaaja sanoo, että nostapa vielä pari kertaa niitä jalkoja, niin tulee sitten tehtyä. Hyvä vaan, että katsoo perään, niin ei tule laiskoteltua.”

Tuolijumppa
Lihaskuntojumppa senioreille

Harrastus tuo vaihtelua arkeen

Yli kaksikymmentä vuotta eläkkeellä ollut Aili on tyytyväinen elämäänsä. Entisenä maatalon emäntänä hän on hyvässä kunnossa ja pystyy hoitamaan arjen askareet itsenäisesti. Päivisin hän hoitaa kasvimaata, lukee kirjoja ja katsoo televisiosta lempisarjojaan ja uutisia. Kerran viikossa kunnan järjestämä taksikyyti vie Ailin kirkonkylälle kauppaan.

Kuorolaulamista harrastaneella Aililla on laaja ystäväpiiri ja usein hänen luonaan käy ystäviä ja tuttuja kahvittelemassa. Pääkaupunkiseudulla asuvat lapsenlapsetkin käyvät parin viikon välein kylässä.

Lunasta tutustumistarjous »

Säännöllinen jumppa tuntuu nivelissä

Aili on harrastanut tuolijumppaa kerran viikossa kahden vuoden ajan. Viime keväänä hän päätti kokeilla muitakin kotiin välitettäviä harrastustunteja ja löysi Asahin. Helppojen liikkeiden ja rauhallisen tahtinsa ansiosta Asahista tulikin nopeasti Ailin lempiharrastus.

Säännöllisesti jumpannut Aili on huomannut pitkään vaivanneiden selkäkipujenkin kadonneen.

”Jumppaaminen on tehnyt hyvää. Aamuisin nivelet eivät ole niin kipeinä ja olo on muutenkin notkeampi. Ei minulla ole montaa kertaa jäänyt tämä jumppa välistä”, Aili kertoo ylpeänä.

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme!
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!