Avainsana-arkisto: digitalisaatio

Harrastukset kuvapuheluna kotiin, poikani löysi minulle uuden harrastuksen

Auli, 76: ”Poikani oli huolissaan kuntoni heikkenemisestä, mutta löysi juuri minulle sopivan ratkaisun”

Auli Heikkilä löysi harrastuksen kuvapuheluna välitettävästä jumpasta. Ensimmäinen osallistumiskerta yllätti hänet täysin.

Aluksi ajatus kuvapuheluna välitettävään jumppaan osallistumisesta tuntui vieraalta. Auli ei ollut tottunut käyttämään teknologiaa ja oli huolissaan siitä, osaisiko edes käyttää tablettilaitetta, johon jumppa välitetään.

”Täytyihän tätä kokeilla, kun ei täällä ole mitään meille vanhoille ihmisille tarkoitettuja jumppia. Aina täytyy kokeilla uusia asioita, vaikka ei tiedä, mitä niistä seuraa.”

Aulin poika hankki tablettilaitteen, johon yhdessä ladattiin sovellus. Vaikka ensimmäisellä kerralla osallistuminen hieman jännitti, yllättyi Auli kuitenkin positiivisesti.

”Yllätyin siitä, miten helppoa tämä on. Voin olla vain kotona, eikä tarvitse lähteä minnekään!”

Lihaskuntojumppa senioreille
Jumpat 49 euroa (4 kertaa 30 minuuttia), asahi health
Venyttely senioreille, harrastukset kotiin

Uusi harrastus tuli tarpeeseen

Ahkerasti marjastava Auli huomasi kuntonsa heikenneen muutama vuosi sitten. Kotia ja puutarhaa hoitaessa nivelet kipeytyivät ja olo oli muutenkin kankea. Liikuntamahdollisuudet olivat pienessä kunnassa kuitenkin vähäiset, eikä omaa autoa ollut, jolla olisi päässyt harrastusten luokse.

”Keskustaan on niin pitkä matka, ettei sinne harrastusten perässä tule lähdettyä”, kertoo Sastamalan Kiikassa asuva Auli. ”Kyllähän sitä kaikenlaisia kirjallisia jumppaohjeita on vuosien saatossa kertynyt vino pino, mutta ei niitä tule yksin tehtyä.”

Liikunnan harrastaminen jäi muutamaan harvaan kävelykertaan, kunnes Auli tutustui kuvapuheluna välitettävään jumppaan. Nyt hän on osallistunut puolen vuoden ajan lihaskuntojumppaan omassa kodissaan fysioterapeutin ohjaamana.

”Kyllä sitä heti tulee jumpattua, kun on tuo ohjaaja opastamassa. On vähän niin kuin puoliksi pakkokin, kun toinen on siinä katsomassa”, Auli naurahtaa.

Tablettilaite sai vakiopaikan olohuoneen pöydältä

Jumppaan osallistumisesta on jo tullut rutiinia, eikä tablettilaitteen käyttäminenkään enää mietitytä. Keskiviikkoisin Auli asettelee tablettilaitteen tottuneesti olohuoneen pöydälle ja istuu odottamaan jumpan alkamista. Laitteen soidessa hän painaa vihreää luuria ja pian tutun ohjaajan kasvot näkyvät ruudulla. Säännöllisen jumppaamisen vaikutukset kehoon ovat myös alkaneet näkyä.

”Olo on paljon notkeampi ja ei niin äkkiä tule kipeäksi paikat. Puutarhassakin pystyn kyykkimään ilman, että sattuu kaikkialle. Tämä on juuri sitä, mitä tarvitsinkin.”

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

Kuva: Jenni Inkiläinen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Vaimonsa omaishoitaja: itsestään on pidettävä huolta, lue asiakastarinat

Vaimonsa omaishoitaja Oiva, 77: ”Itsestään on pidettävä huolta”

Oiva Mäki-Mantila ja hänen vaimonsa Laura olivat mukana Tampereen ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa omaishoitajille ja -hoidettaville tarjottiin monipuolisesti erilaisia kotiin välitettäviä harrastuksia arjen tueksi.

Viimeisen puolen vuoden aikana he ovat osallistuneet tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan kuvapuhelun välityksellä.

”Tämä on kyllä tullut tarpeeseen, ei tässä muuten tulisi venyteltyä. Jumppaan osallistuminen tekee meille molemmille hyvää, pysyvät lihakset kunnossa”, Oiva Mäki-Mantila kertoo asetellessaan kahta tuolia vieretysten olohuoneeseen. Hän on toiminut vaimonsa omaishoitajana nyt kolme vuotta.

Jumpasta on nopeasti tullut osa pariskunnan arkea, eikä tabletin välityksellä osallistuminenkaan tuota Oivan mukaan vaikeuksia:

”Mielestäni se on ihan samanlaista kuin olisi joku ihminen tuossa edessä ohjaamassa. Livenä se kuitenkin tulee. Lisää tällaisia vaan!”

Kuvapuhelu tuo harrastukset sinne, missä niitä tarvitaan

Omaishoitajalle kertyy kuukaudessa kolme vapaapäivää. Usein vapaat jäävät kuitenkin käyttämättä.

”En ole pitänyt vapaapäiviä. Laura ei pidä siitä, jos tänne tulee joku tuntematon tai pitää mennä vieraaseen paikkaan.”

Monet omaishoitajat ajattelevat samalla tavalla. Siksi on erittäin tärkeää, että palvelut tuodaan sinne, missä niitä tarvitaan: kotiin.

Oiva ja Laura ovat osallistuneet viikoittain järjestettävään tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan. Harrastukset ovat reaaliaikaisia ja niissä on ammattilainen ohjaaja paikalla neuvomassa ja motivoimassa osallistujia.

Kotiin tuotuna harrastuksiin on helppo osallistua. “Jos lähdemme kodin ulkopuolelle jonnekin, niin Laura pyytää, että lähdetäänkö jo takaisin”, toteaa Oiva. “Nyt hän kykenee osallistumaan harrastukseen tutussa ja turvallisessa paikassa.”

Tuolijumppa
Osta verkkokaupasta, asahi senioreille
Venyttely senioreille, harrastukset kotiin

”Kukaan ei ole kysynyt, kuinka jaksan”

Oiva kokee, että omaishoitajana omasta hyvinvoinnista ja kunnossa pysymisestä huolehtiminen on tärkeää. Ystäväpiirin pienennyttyä vaimon diagnoosin jälkeen on juttuseurasta ollut puutetta, vaikka lenkkisaunan lämmössä tulee tutussa seurassa puhuttua välillä mieltä painavista asioista.

”Joskus kaipaisi tukea jostakin muualtakin, kuin viralliselta taholta. Kukaan ei vielä ole kysynyt, kuinka jaksan.”

Välillä omaishoitajuus vaatii pitkähermoisuutta, mutta ripauksella huumoria pääsee pitkälle. Oivan ja Lauran arjessa naurua riittääkin pariskunnan vitsaillessa toisilleen.

”Kun näkee, että toinen hymyilee, niin se on aina sellainen palkinto”, Oiva kertoo virnistäen.

”En minä tulevaisuutta pelkää. Se otetaan vastaan mitä tulee ja sitten täytyy toimia sen mukaan. Ei tässä muuten pärjää.”

Tutustu koko harrastusvalikoimaan verkkokaupassamme
Lisätietoa uudesta tavasta harrastaa: Näin ostat kotiin välitettävän harrastuksen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Terveydenhuollon digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen muuttavat hoitotyötä ja sairaanhoitajien koulutusta, Sanoste Oy:n blogi

Terveydenhuollon digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen muuttavat hoitotyötä ja sairaanhoitajien koulutusta

Sosiaali- ja terveydenhuollossa eletään muutoksien tuulia. Uudet teknologiat kuten etämittaus, etäpalvelut, virtuaaliklinikat, tekoäly, robotiikka sekä peli- ja mobiilisovellukset, jotka tukevat potilaan kokonaishoitoa, lisääntyvät jatkuvasti. Palveluiden digitalisoituminen ja teknologian kehittyminen edellyttävät sairaanhoitajilta uutta osaamista ja valmiuksia.

Terveydestä reaaliaikaista tietoa

Terveys- ja hyvinvointiteknologia luo uusia palveluratkaisuja ja antaa potilaille uusia mahdollisuuksia oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen sekä seurantaan. Teknologia muuttaa myös sairaanhoitajien toimintatapoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus saada potilaan terveydentilasta reaaliaikaista tietoa omalle päätteelleen esimerkiksi verenpainemittaustuloksista. Etämittausten avulla hoitajan ja potilaan välinen tiedonsaanti on nopeampaa ja potilaan ohjaus tehostuu. Uudet ratkaisut edellyttävät sairaanhoitajilta uusimpaan teknologiaan tutustumista ja viimeisimmän tutkimustiedon etsimistä sekä sen hyödyntämistä potilaan ohjauksessa ja palvelujen toteutuksessa.

Uudet toimintatavat tutuksi jo koulutuksessa

Viimeisen vuoden aikana olemme Laurea ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa tutustuneet erilaisiin sähköisiin palveluihin (Terveyskylä, Kanta.fi, Oda-palvelut) sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiayritysten tarjoamiin palveluihin. Sairaanhoitajaopiskelijat ovat päässeet suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia projekteja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Meillä oli myös hieno mahdollisuus tutustua Sanosteen tarjoamiin etäkuntoutukseen ja etäpalveluihin Seniorit digiloikkaa -projektin yhteydessä Porvoossa, jonka sairaanhoitajaopiskelijat järjestivät erään palvelutalon henkilökunnalle ja asiakkaille. Sanosteen tarjoamien palveluiden avulla ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä voidaan edistää ja ylläpitää. Teknologia antaakin upeita uusia mahdollisuuksia ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen ja mahdollistaa palveluiden tuomisen kotiin myös toimintakyvyltään rajoittuneille potilaille.

Innostusta ja uutta tietoa

Teknologian käyttöönotto edellyttää terveydenhuollon ammattikunnalta tietojen päivittämistä täydennyskoulutuksien avulla, kriittistä tiedonlukutaitoa, positiivista asennetta, uusimpiin tutkimustuloksiin perehtyneisyyttä ja mielenkiintoa teknologiaa sekä digitaalisia palveluita kohtaan. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa olemme vieneet hoitotyössä käytettävästä teknologiasta ja sähköisistä palveluista viimeisintä tutkittua tietoa eteenpäin erilaisille työyhteisöille ja asiakasryhmille. Olemme saaneet aikaan jo hieman positiivista innostusta ikääntyneiden ja hoitotyön henkilökunnan keskuudessa, joten tästä onkin hyvä jatkaa matkaamme iloisin mielin eteenpäin myös uusia tutkimustuloksia odotellen.

Kirsi Siira
Hoitotyön lehtori, Laurean ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja toimii määräaikaisena hoitotyön lehtorina Laurean ammattikorkeakoulussa, joka toteuttaa erilaisia opintojaksoon integroituja projekteja opiskelijoiden kanssa.

Asiakastarinat, vaimonsa omaishoitaja, uudet harrastukset kotiin

Vaimonsa omaishoitaja Oiva, 77: ”Se on aina sellainen palkinto, kun toinen hymyilee”

Seinille on ripustettu useita ristipistotöitä, joissa kaikissa toistuvat pienet yksityiskohdat. Oiva Mäki-Mantila, 77 vuotta, kantaa tottuneesti pöytään kahvia ja itse leipomaansa pullaa. Hänen vaimonsa Laura, 82 vuotta, istuu pöydässä odottamassa. ”Laitoinkohan jo sokeria kahviin?” Laura kysyy mieheltään, ottaa siemauksen kupistaan ja irvistää, sokeri puuttuu.

Kolme vuotta sitten syksyllä Oiva huomasi vaimonsa muistissa muutoksia. Samat asiat kysyttiin monta kertaa uudestaan ja vanhat asiat nousivat etusijalle, uudet eivät tahtoneet muistua mieleen. Joulukuun viimeisenä päivänä Laura-vaimolla diagnosoitiin Alzheimerin tauti.

56 vuotta naimisissa olleen pariskunnan arki koki muutoksen Oivan ryhtyessä vaimonsa omaishoitajaksi. Oiva kuvailee heidän tilannettaan kuitenkin helpoksi, sillä Laura suoriutuu monesta asiasta omin avuin ja pärjää muutaman tunnin yksin kotona, jolloin Oiva pääsee käymään ulkona.

”Kylälle lähtiessä minulla on aina mukana tällainen omaishoitajakortti. Jos minulle sattuu jotakin, niin tietävät, että olen toisesta ihmisestä vastuussa.”

Kylällä käymiset kirjataan huolellisesti keittiön pöydälle olevaan vihkoon, jotta Laura tietää missä Oiva menee ja milloin hän tulee takaisin. Ahkerasti pyöräilevälle ja talvisin hiihtävälle Oivalle nämä hetket ovat erityisen tärkeitä oman jaksamisen kannalta.

”Vapaapäiviä en ole pitänyt, mutta olen laskenut, että kun pystyn näin päivittäin olemaan muutaman tunnin poissa niin ehkä se sitten korvaa jonkin verran sitä.”

”Kukaan ei ole kysynyt kuinka jaksat”

Oiva kokee, että omaishoitajana omasta hyvinvoinnista ja kunnossa pysymisestä huolehtiminen on täysin omavaraista. Ystäväpiirin pienennyttyä vaimon diagnoosin jälkeen on juttuseurasta ollut puutetta, vaikka lenkkisaunan lämmössä tulee tutussa seurassa puhuttua välillä mieltä painavista asioista.

”Joskus kaipaisi tukea jostakin muualtakin, kuin viralliselta taholta. Kukaan ei vielä ole kysynyt kuinka jaksat.”

Tutustu kotiin välitettäviin harrastuksiin

Välillä omaishoitajuus vaatii pitkähermoisuutta, mutta ripauksella huumoria pääsee pitkälle. Oivan ja Lauran arjessa naurua riittääkin pariskunnan vitsaillessa toisilleen.

”Kun näkee, että toinen hymyilee, niin se on aina sellainen palkinto”, Oiva kertoo virnistäen.

”En minä tulevaisuutta pelkää. Se otetaan vastaan mitä tulee ja sitten täytyy toimia sen mukaan. Ei tässä muuten pärjää.”

Teknologialla tukea omaishoitajien arkeen

Syyskuussa 2017 Tampereen ammattikorkeakoulu aloitti hankkeen, jossa omaishoitajille ja -hoidettaville tarjottiin monipuolisesti erilaisia digitaalisia palveluja arjen tueksi. Oiva ja Laura Mäki-Mantila ovat yksi 20:stä pilottiin valituista omaishoitopariskunnista. Viimeisen puolen vuoden aikana he ovat osallistuneet mm. tuolijumppaan ja lihaskuntojumppaan kuvapuhelun välityksellä.

”Tämä on kyllä tullut tarpeeseen, ei tässä muuten tulisi venyteltyä. Jumppaan osallistuminen tekee Laurallekin hyvää, pysyvät lihakset kunnossa”, kertoo Oiva asetellessaan kahta tuolia vieretysten olohuoneeseen. Tuolijumpasta on nopeasti tullut osa heidän arkeaan, eikä tabletin välityksellä jumppaan osallistuminenkaan tuota Oivan mukaan vaikeuksia:

”Mielestäni se on ihan samanlaista kuin olisi joku ihminen tuossa ohjaamassa. Livenä se kuitenkin tulee. Lisää tällaisia vaan!”

Molemmat osallistuvat tuolijumppaan mielellään.

t

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!

Teknologian avulla harrastukset palvelut kotiin senioreille

Jo riittää harrastusten perässä juokseminen – teknologian avulla palvelut saa kotisohvalle

Etäpalvelut, lähipalvelut, digitaaliset palvelut ja liikkuvat palvelut. Sanotaan, että rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta mistä tässä on oikein kyse? Käsiteviidakkoon on helppo eksyä. Yhdistävänä tekijänä kuitenkin on, että palvelut tulevat asiakkaan luokse.

Parhaimmassa tapauksessa palvelut tuodaan suoraan asiakkaan kotiin, oli hän sitten korttelin päässä tai toisella puolella Suomea. Jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo, vai miten se oli?

Moni mieltää kotiin tuotaviksi palveluiksi siivouspalvelut, kauppapalvelut, ruokakuljetukset ja kotihoidon. Postinkantajankin saa leikkaamaan nurmikon tai tekemään lumityöt kotipihassa, jos haluaa. Teknologian kehittyessä ja uusien ratkaisujen syntyessä käsite kotiin tuotavista palveluista on kuitenkin muuttumassa.

Digitaaliset palvelut eivät enää ole vain suoratoistopalveluja, joiden kautta pystyy vetäisemään sarjamaratonin yhdessä illassa tai katsomaan uusimmat elokuvat kotisohvalta käsin. Tarjolla on myös muunlaisia palveluja, kuten hoivaa, kuntoutusta ja liikuntapalveluja. Nykyään jopa lääkärin vastaanoton voi saada omaan kotiin piuhoja pitkin. Aika kuningaskohtelua, eikö?

Kotiin tuotavien palveluiden määrä ja kirjo ovatkin lisääntymässä, mikä on asiakkaiden näkökulmasta hyvä asia. Kun palvelujen saaminen ei enää ole sidoksissa oman asuinpaikan tarjontaan, voi nauttia monipuolisesti itseään kiinnostavista ja omaa hyvinvointia edistävistä palveluista. Parasta tässä on, että kaikki saavat samanlaatuista palvelua.

Sote-uudistuksen vaaniessa kulman takana on moni huolissaan siitä, että lähipalvelut katoavat kunnista kokonaan. Teknologian avulla kotiin tuotavilla palveluilla voidaan kuitenkin täyttää tämä aukko ja tehdä palvelujen saamisesta vieläkin helpompaa asiakkaan kannalta. Eivätkö laadukkaat kotiin tuotavat palvelut ole juurikin lähipalvelua parhaimmillaan?

Kotiin tuotavat palvelut hyödyttävät erityisesti haja-asutusalueilla asuvia ja ikääntyneitä. Teknologian avulla heille voidaan tuoda kotiin esimerkiksi kuntoutusta ja liikuntapalveluja, joihin osallistumiseen ei pitkien välimatkojen tai kulkemisvaikeuksien takia muuten olisi mahdollisuutta (Lue Ailin tarina).

Eivätkä hyödyt lopu yksilön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden tasolle, vaan kyseessä on myös yhteiskunnallisesti merkittävä vaikutus. Kun palvelut voidaan välittää teknologian avulla, vähenevät kustannukset. Kotiin tuotavat palvelut ovat tämän lisäksi ekologinen ratkaisu, sillä ympäristöpäästöt pienenevät, kun asiakkaan ja esimerkiksi fysioterapeutin ei tarvitse liikkua paikasta toiseen.

Moni ikääntynyt saattaa vielä vierastaa ajatusta teknologian avulla tapahtuvasta kohtaamisesta. Jotta teknologiaa ei koettaisi uhkana, vaan mahdollisuutena, on tärkeää luoda mahdollisimman matala kynnys uusien palvelujen kokeiluun. Tämä tapahtuu ottamalla ikääntyneet osaksi palvelujen kehittämistä ja tarjoamalla heitä kiinnostavia ja hyödyttäviä harrasteita.

Mobiilisovellus, senioreille, Sanoste-sovellus, app

Sovellukset senioreille – Kysyikö kukaan heidän mielipidettään?

Uusia teknologisia laitteita ja sovelluksia suunniteltaessa ja kehittäessä kohderyhmänä on automaattisesti nuoret aikuiset. Ulkoasu ja kieli ovat suoraan heidän maailmastaan, ne ovat täynnä puhekielimäisiä huudahduksia ja räikeitä grafiikoita. Siinä missä nuorten kiinnostusta pyritään ylläpitämään jatkuvalla liikkeellä ja huomion siirtämisellä seuraavaan asiaan, kaipaa vanhempi sukupolvi selkeyttä ja itse määräämässään tahdissa etenemistä.

Seniorit pitäisikin ottaa paremmin huomioon teknologiaa kehittäessä. Sen sijaan, että mietittäisiin, miten ikääntyneet sopeutuvat teknologiaan, pitäisi keskittyä siihen, miten teknologia soveltuu ikääntyneille. Parhaiten senioreiden tarpeet ja toiveet tulevat esille, kun teknologisia ratkaisuja suunnitellaan ja kehitetään yhdessä heidän kanssaan.

Senioreille suunnatussa teknologiassa olisikin tärkeää ottaa huomioon niiden helppokäyttöisyys, käyttäjiä kuitenkaan aliarvioimatta. Selkeyttä tavoiteltaessa varsinkin laitteiden ulkonäkö jää usein taskulaskimen tasolle ja tunnutaan unohtavan, että esteettisyyden tärkeys ei muutu vanhemmalla iälläkään. Tekstin tai painikkeiden tihrustaminen liian pieneltä ruudulta taas aiheuttaa päänsärkyä kenelle tahansa, mutta ikääntyneille se on yksi tärkeimmistä kriteereistä, kun mietitään otetaanko jokin laite tai sovellus käyttöön.

Tablettien käyttö senioreiden keskuudessa on lisääntymässä, eikä nyt puhuta nieltävistä pillereistä, vaan tablettitietokoneista. Yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat pankkiasioiden hoitaminen, uutisten lukeminen ja pasianssin pelaaminen. Moderneimmat muorit ja vaarit ovat jopa sosiaalisessa mediassa. Suoraan senioreille suunniteltuja sovelluksia ei kuitenkaan tahdo löytyä. Helppokäyttöinenkin tabletti jää helposti kirjahyllyyn pölyttymään, jos siinä ei ole mielenkiintoista ja viihdyttävää sisältöä.

Moni tabletin omistaja suosii hyvinvointia tukevia sovelluksia. Apple ja Android kaupoista löytyykin lähemmäs 200 000 terveyteen ja sen ylläpitämiseen liittyvää sovellusta, kuten askelmittareita tai terveellistä ruokavaliota edistäviä reseptejä. Tällaiset sovellukset eivät kuitenkaan ole suunniteltu vastaamaan ikääntyneiden tarpeita ja saattavat olla lähtötasoltaan liian vaikeita tai monimutkaisia käyttää.

Lisäksi on olemassa sovelluksia, jotka on suunniteltu helpottamaan ikääntyneen arkea ja omaisten huolta. Tällaisia ovat muun muassa sovellukset, joilla kotihoito voi videoyhteyden kautta tarkkaillla, ottaako ikääntynyt lääkkeensä tai tarkistaa vanhuksen voinnin.

Ei siis mikään ihme, että ikääntyneet vierastavat tablettilaitteita, jos tarjolla oleva sisältö muistuttaa heitä vain siitä, etteivät he enää pärjää yksin kotonaan. Tarvitaan myös virikkeitä ja viihdykettä tarjoavia sovelluksia, joista seniorit saavat iloa ja tekemistä.

Loppupeleissä valta on ikääntyneillä, kun mietitään mitä laitteita tai sovelluksia otetaan käyttöön, vai otetaanko ollenkaan. Heidän mielipiteillään onkin valtavan suuri merkitys ja niiden huomioiminen avaa täysin uusia ulottuvuuksia teknologian kehittämiseen.

Pst, kannattaa pysytellä kuulolla, sillä lähiaikoina on luvassa jotakin aivan uutta ja mielenkiintoista!

Ikääntyneet, teknologia, tablettilaite, digiloikka

Kyllä ikääntyneistäkin löytyy puhtia digiloikkaan

Teknologia ja ikääntyneet nähdään usein mahdottomana yhtälönä. Ajatellaan, ettei ikääntyneillä ole tarvittavia taitoja sovellusten ja laitteiden käyttämiseen, saati sitten halua opetella näitä asioita. Vika ei kuitenkaan ole jukuripäisissä ikääntyneissä, vaan ennakkoluuloissa.

Kukaan ei ole someseppä syntyessään. Teknologian uusimpien käänteiden perässä pysyminen aiheuttaa harmaita hiuksia nuoremmillekin. Ikääntyneille teknologia on uusi haaste, mutta opastuksen ja kannustuksen avulla hekin voivat hallita sen salat.

DNA:n tuoreen Digitaaliset elämäntavat –tutkimuksen mukaan ikääntyneet suhtautuvatkin yhä myönteisemmin verkossa asiointiin. Jo kaksi kolmesta ikääntyneestä hoitaa pankkiasiat mieluummin netissä kuin pankissa. Myös muiden verkkopalveluiden ja sosiaalisen median käyttö on yleistynyt ikääntyneiden keskuudessa. 70 prosenttia 65-74 -vuotiaista kyselyyn vastanneista oli Facebookissa ja 3 prosenttia paljasti jopa käyttävänsä deittipalvelu Tinderiä.

Eivät kaikki kuitenkaan ole digimummoja ja -vaareja. Ikääntyneiden joukosta löytyy myös henkilöitä, joille teknologia on vastenmielinen riesa, eivätkä he halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Näitä ihmisiä löytyy kuitenkin muistakin ikäryhmistä, aina nuorista lähtien.

Kuilu sukupolvien välillä ei siis olekaan niin syvä, kuin luulisi. Ikääntyneet ja nuoret etsivät teknologisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät ja helpottavat heidän arkeaan tai elämäntilannettaan. Mikäli tuotteen tai palvelun ei koeta välittömästi tuovan lisähyötyä itselle, ei sitä myöskään oteta käyttöön.

Miten ikääntyneet sitten hyötyvät teknologian opettelusta? Ruoat on helppo tilata kotiovelle, ulkomaille muuttaneeseen tyttäreen saa kuvayhteyden ja lääkereseptien uusiminen onnistuu sujuvasti parilla klikkauksella. Teknologian käyttämisellä on kuitenkin ennen kaikkea myös terveydellisiä vaikutuksia. Sen käyttö nimittäin vahvistaa ikääntyneen toimintakykyä ja mahdollistaa näin itsenäisen elämisen pidempään, sekä luo tunteen kehityksen ja yhteiskunnan mukana pysymisestä.

Ikääntyneet ovat usein uteliaita ja kiinnostuneita uutta teknologiaa kohtaan. Palveluita ja tuotteita tulisikin kehittää kuuntelemalla ikääntyneiden mielipiteitä ja hyödyntämällä heidän kokemuksiaan, jotta heille suunnattujen ratkaisujen käyttäminen olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta.

Palveluiden muuttuessa digitaalisiksi on tärkeää tarjota ohjeistusta ja neuvoja ikääntyneille. Vanhakin oppii uusia temppuja ja kokee yhtä lailla onnistumisen iloa. Ennakkoluulojen lietsomisen sijasta tulisi antaa lisävauhtia ikääntyneille, jotta he suoriutuisivat digiloikasta kunnialla.

Siispä reippaasti kannustamaan ikääntyneitä teknologian ihmemaailmaan!

Ikääntyneet, yksinäisyys, blogi, sote

Ikääntyneiden yksinäisyys ei katoa maton alle lakaisemalla

Millaista olisi olla puhumatta sanaakaan kenellekään koko päivänä? Nyky-yhteiskunnan kiireessä hetken hiljaisuus saattaa kuulostaa virkistävältä, jopa trendikkäältä vaihtoehdolta, mutta 300 000:lle ikääntyneelle tämä on arkipäivää, päivästä ja viikosta toiseen. Eikä se tunnu mukavalta.

Yksinäisyydestä on hiljalleen kasvanut keskeisin ikääntyneitä jäytävä tauti. Sanotaankin, että se on tappavampaa kuin ylipaino. Yksinäisyyden on myös todettu lisäävän kuolleisuutta ja terveyspalvelujen käyttöä sekä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Tämä kaikki veloitetaan yhteiskunnan kukkarosta, eikä tule halvaksi.

Ikääntyneiden yksinäisyys ei ole katoamassa, ja siksi sen hoitamiseen tulisi keskittyä nyt toden teolla.

Pitkät välimatkat eristävät ikääntyneet

Monessa tutkimuksessa on tarkasteltu sitä, mistä yksinäisyyden tunne kumpuaa. Aiemmin syyksi on ajateltu ikääntyneen ystävä- ja tuttavapiirin pienentyminen vanhetessa, mutta nyt on löydetty uusia syitä.

Voimakkaimmin yksinäisyyteen vaikuttavina tekijöinä onkin nostettu esille pitkät etäisyydet palveluiden luokse ja ympäristön esteet, kuten jäiset kadut tai jyrkät ylämäet. Ikääntynyt saattaa kokea, ettei voi enää lähteä kotoaan milloin haluaa, minne haluaa, mikä johtaa elinpiirin pienenemiseen ja eristäytymiseen muista.

Yksinäisyydestä huolimatta moni ikääntynyt haluaa asua kotonaan. Tämä ratkaisu on inhimillinen ja yhteiskunnankin kannalta mieluinen, sillä se tulee halvemmaksi kuin palveluasuminen. Yksin asuminen voi kuitenkin johtaa katalaan kierteeseen, jossa yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta ja näin vaikeuttaa kotona asumista.

Yksinäisyyden kierre katki mielekkäällä tekemisellä

Ikääntyneiden yksinäisyyden taltuttamiseksi tarvitaan ratkaisuja, jotka ottavat huomioon yksilölliset tarpeet. Muutaman kerran päivässä heidän kotonaan nopeasti vilahtavat kotihoitajat eivät riitä takaamaan kuin elintärkeät toimet. Yritä siinä sitten keskustella mukavia, varsinkin kun kyseessä on harmittavan usein uusi ja vieras hoitaja. Yksinäisyyden poistamiseksi vaaditaan lisää käsiä, mutta mistä nämä kädet saadaan?

Yksinäisyystutkija Juho Saaren mukaan ratkaisuja pitäisi etsiä palveluiden ja mielekkään tekemisen kautta. Onkin tärkeää, että palvelut saadaan sinne, missä ikääntyneetkin ovat: kotiin.

Teknologian avulla tämäkin on toteutettavissa ja ikäihmisille voidaan tarjota mahtavia asioita, jotka eivät muuten olisi heille enää mahdollisia. Virtuaalilasien kautta koettu sukellusmatka keinutuolista käsin tai kuvapuheluna suoraan kotiin välitetty nuoruusvuosien rakas harrastus tuo mummoon virtaa moneksi viikoksi.

Teknologia voikin tuoda lohdutusta yksinäisyyteen ja lisätä turvallisuuden tunnetta ilman, että se on pois hoitotyöstä, päinvastoin.

Lisätietoa kotiin välitettävistä harrastuksista: Näin osallistut harrastukseen

Tilaa uutiskirjeemme

Saat blogikirjoitukset sähköpostiisi kuukausittain!