Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2018

Miten Sanoste pärjää Leijonan luola -ohjelmassa?

Viisi sijoittaa eli leijonaa etsii bisnesideaa, johon lähteä mukaan. Valittu joukko suomalaisia startup-yrityksiä pääsee esittelemään heille oman ideansa. Sanoste on mukana jaksossa 6. Katso jakso neloselta 14.2.2018. Miten käy toimitusjohtajamme Marianne Dannbomin Leijonien luolassa?

Leijonan luolan toisella kaudella leijonina toimivat sarjayrittäjä Miika Toivonen, yrittäjä-sijoittaja Saga Forss, bisnesenkeli Riku Asikainen, investointipankkiiri Ari Lahti ja startup-sijoittaja Kim Väisänen.

Katso nähtävissä myös Ruudussa: https://www.ruutu.fi/ohjelmat/leijonan-luola

Unohdetaan mummottelu – Seniorit haluavat ikääntyä nuorekkaasti

Mummoista ja vaareista on pula. Ainakin niistä perinteisistä pullantuoksuisista villasukkia tehtailevista tai uskomattomia kalajuttuja kertoilevista yksilöistä. Perinteinen käsitys ikääntyneistä onkin pikkuhiljaa muuttumassa ja sanasta vanhus on muodostunut heidän keskuudessa melkeinpä kirosana.

Seniorit ovat nuorekkaampia kuin koskaan aiemmin. Tämä näkyy yleiskunnon paranemisena ja toimintakyvyn lisääntymisenä. Ikä ei ole enää pelkkä numero, vaan enemmänkin mielentila tai elämänkatsomus. Työelämän jälkeen koittava aika varataan yhä useammin itsensä toteuttamiselle, matkustelulle tai vapaaehtoistyön tekemiselle. Silloin aloitetaan uusia harrastuksia ja vaihdetaan kuulumisia vanhojen tuttujen kanssa sosiaalisessa mediassa.

Eläkkeelle jäädään noin 65-75 -vuotiaana. Eläkeuudistuksen pyörähtäessä konkreettisesti tänä vuonna käyntiin, nousee eläkeikä kolmella kuukaudella vuodessa. Ihmisten eläessä yhä vanhemmiksi on alettu puhua jaottelusta kolmanteen ja neljänteen ikään sekä go-go, slow-go ja no-go -ikävaiheisiin. Nämä jaottelut ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten ikääntymistä ja sen moninaisuutta on alettu viimein ymmärtää paremmin.

Jollekin vanhuus iskee 60-vuotiaana, kun taas toinen voi kokea itsensä ikääntyneeksi vasta 89-vuotiaana. Joku ei missään vaiheessa. Toiselle mummoksi kutsuminen on toivottu kohteliaisuus, jollekin muulle se voi nostaa niskakarvat pystyyn. Sanavalmiit seniorit tuovat kyllä mielipiteensä nopeasti esille törmätessään itseensä viittaaviin ilmaisuihin, jotka eivät miellytä.

Siltikin kuva ikääntyneistä näyttäytyy mediassa vielä harmittavan usein hauraana, uusia asioita vieroksuvana joukkona. Asia kun ei ole näin. Nykyseniorit ovat nimittäin aika menevää porukkaa. He haluavat pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan ja olla mukana tekemässä asioita.

Vanhemman ikäpolven äkillinen nuorentuminen on synnyttänyt markkinoille aivan uuden kohderyhmän, jolla on entistä enemmän niin rahaa kuin aikaakin ostaa palveluita ja tuotteita. Vastoin yleistä näkökantaa, tämän päivän seniorit ovat myös kiinnostuneita uusista teknologisista ratkaisuista.

Jotta voidaan tuottaa mielenkiintoisia palveluita, jotka vastaavat nykysenioreiden kiinnostusta ja tarpeita, tulisi meidänkin muuttaa omaa suhtautumistamme ikääntymisestä. Sen sijaan, että keskitymme muistuttamaan heitä iän mukana tulevista ongelmista, tulisi meidän korostaa sen positiivisia puolia ja varmistaa monipuolinen palvelutarjonta, josta jokainen voi löytää mieleistänsä tekemistä. Halusivatpa seniorit sitten heittää virkkuukoukun nurkkaan ja lähteä skeittaamaan tai harrastaa asioita mukavasti kotoa käsin, annetaan heille siihen mahdollisuus.