Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2017

Ikääntyneet, liikunta, kuntoutus, etäkuntoutus, sote, blogi

Eivätkö ikääntyneet jo saisi levätä rauhassa

Työteliään elämän ehtoopuolella ikääntyneiden ja usein myös heidän omaistensa mielestä ikääntyneellä pitäisi olla oikeus levätä ja olla hoivattavana. Tämä kuulostaa reilulta, mutta oikeasti asia ei näin ole.

Sängyn pohjalle passittaminen on ikääntyneelle nimittäin kaikista vaarallisin ratkaisu. Silloin jopa 5 prosenttia ikääntyneen lihasvoimasta katoaa yhden vuorokauden aikana ja jo kahden viikon makaamisen jälkeen peli on kokonaan pelattu. Kunnon ja toimintakyvyn menetys vuodelevossa onkin suurempi vaara kuin itse perustauti.

Tuoreesta Ikääntyvä väestö ja toimintakyvyn ylläpito -raportista käy ilmi, että ikääntyneiden kuntouttamatta jättäminen aiheuttaa yhteiskunnallemme 500 miljoonan euron ylimääräisen kustannuksen. Tämä johtuu oikeanlaisen kuntoutuksen puutteesta, jonka vuoksi moni hauras vanhus jää toimintakyvyttömäksi mytyksi sängyn pohjalle.

Liike on lääke -sanonta toimii ratkaisuna tässäkin ongelmassa.

Kelan tutkimuksen mukaan jopa huonokuntoisten ikääntyneiden kuntouttaminen kannattaa. Asiakkaan tarpeista lähtevällä kuntoutuksella pystyttiin hidastamaan muistisairaiden toimintakyvyn heikkenemistä merkittävästi. Mielenkiintoisinta oli, että ikääntyneet käyttivät neljänneksen vähemmän muita sosiaali- ja terveyspalveluja kuin kuntouttamatta jätetty vertailuryhmä. Kuntoutuksella pystyttiin säästämään näin yhteiskunnan kuluja ja samalla lisäämään inhimillistä hyvinvointia.

Väestön ikääntyessä yhteiskunnan toimintarakenne heittää häränpyllyä ja palveluiden tarve muuttuu radikaalisti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan jo 8 vuoden kuluttua meillä on 50 prosenttia enemmän yli 75-vuotiaita kuin tänä päivänä.

Hoitohenkilöstön määrä, ajasta puhumattakaan, on kuitenkin rajallinen luonnonvara. Hoitajat ovat jo nyt ylityöllistettyjä ja stressaantuneita, eikä heidän aikansa riitä kuin välttämättömimpään perushoivaan. Kun kotona asuvien vanhusten määrä lisääntyy yhä, mistä saadaan tarpeeksi resursseja kuntoutusta varten?

Teknologian ansiosta pallo on heitetty uudenlaisia ratkaisumalleja kehittäville palveluntarjoajille ja esimerkiksi etäkuntoutusta on tarjottu vastaukseksi ongelmaan.

Toimintakyvyn ylläpitämiseksi olisi korkea aika saada ikääntyneet ylös ja liikkeelle, sillä liika lepo on heille myrkkyä. Tekeekö vielä mieli laittaa mummo lepäämään?

Marianne Dannbom, Sanoste, toimitusjohtaja

Tuoko henkilökohtainen budjetti tullessaan myös uusia palveluja?

Vuoden 2019 alussa Suomessa käynnistyy myllerrys. Myllerrys, joka vaatii meitä muuttamaan vanhat tottumuksemme ja sisäistämään uuden asenteen. Ja siitähän me suomalaiset pidämme.

Kyse on jokaisen sote-uudistuksen kanssa kamppailevan huulilla pyörineestä sanahirviöstä, valinnanvapaudesta. Tässä kokonaisuudessa henkilökohtainen budjetti on yksi keino mahdollistaa valintojen toteuttaminen.

Iso-Britannia on ottanut paikan henkilökohtaisen budjetin lippulaivana. Siellä tehtyjen useiden onnistuneiden kokeiluiden on tutkittu lisäävän mm. yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja itsenäisyyden tunnetta. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneet käyttivät budjettinsa enimmäkseen hoiva- ja tukipalveluihin. Tosin eräs mielenterveyspalvelujen asiakas käytti rahat liittymällä treffipalveluun saadakseen lisää itsevarmuutta.

Suomessakin henkilökohtaista budjettia on testattu. Sote-uudistuksen yhteydessä sitä kokeillaan entistä laajemmin. Keski-Uudenmaan sote aloitti toukokuun puolessa välissä valinnanvapauskokeilun, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa ja kokemuksia uusista toimintatavoista. Syksyllä kokeilussa käynnistyy kakkosvaihe, joka keskittyy henkilökohtaiseen budjettiin.

Myös monella muulla alueella tullaan aloittamaan pilotoinnit. Sosiaali- ja terveysministeriö avasi toukokuun lopulla valinnanvapauspilottien haun, joihin kunnat ja kuntayhtymät voivat tällä hetkellä hakea mukaan. Valituille myönnetään valtionavustusta.

Henkilökohtainen budjetti mahdollistaa roolipelin palveluiden tuottajien ja käyttäjien välillä. Kun päätösvalta omia tarpeita vastaavien palvelujen ostamisesta siirtyy asiakkaalle, tarve kiinnostavista palveluista kasvaa ja näitä palveluja tarjoavia tuottajia tarvitaan lisää.

Totta puhuen, alalla jo pitkään valloillaan ollut enemmän vähemmällä -ajattelu kaipaa kipeästi uusia ratkaisuja, jotka helpottaisivat niin tuottajien kuin asiakkaidenkin arkea. Mielekkäiden ja yksilöllisten ratkaisujen etsiminen mahdollistaa uusien palveluntarjoajien astumisen kehiin.

Tarjolla voisi olla esimerkiksi taidekursseja tavanomaisen kerhopäivän sijasta, tai digitaalisesti suoraan kotiin tarjottavaa jumppaa. Iso-Britanniassa miehensä omaishoitajana toimiva nainen hankki budjetin avulla dementoituneelle puolisolleen urheilukanavan, koska tämä oli aina ollut kova urheilufani. Sillä välin, kun mies katsoi urheilua, vaimo sai aikaa itselleen.

Saa nähdä, millaisia palveluja Suomessa sisällytetään henkilökohtaiseen budjettiin sopiviksi.

Tulee taatusti viemään aikaa, ennen kuin tulemme sinuiksi tämän nykyistä käytäntöämme uhkaavan mörön kanssa. Onneksi vuoteen 2019 on vielä hetki. Sillä välin voimme yhdessä muistella aikoja, jolloin vastustettiin internettiä.